Vuoropuhelua dokumenttien avulla – Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa
Lehtinen, Mari (2019)
Lehtinen, Mari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126083
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli toimintatutkimuksellisia piirteitä sisältävän kehittämishankkeen avulla kehittää pedagogisen dokumentoinnin osaamista ja juurruttaa sen käytäntöjä osaksi päiväkotien arkea. Yhdessä varhaiskasvattajien kanssa pyrittiin tunnistamaan, tukemaan ja kehittämään pedagogisessa dokumentoinnissa tarvittavia taitoja. Opinnäytetyössä selvitettiin aluksi pedagogisen dokumentoinnin toteutumista sekä sitä estäviä ja edistäviä tekijöitä varhaiskasvatusyksikössä. Kehittämistyön jälkeen selvitettiin kehittämishankkeen vaikutuksia pedagogisen dokumentoinnin käyttöön sekä varhaiskasvattajien ammatillisuuteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikkö Kukkaniitty-Vartiokylä.
Kehittämistyö toteutui pedagogisen dokumentoinnin verkkokurssin sekä yhteistoiminnallisten työpajojen avulla. Opinnäytetyön primääriaineisto koostui kahdesta teemahaastatteluina toteutuneista varhaiskasvattajien ryhmähaastattelusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Sekundääriaineistona käytettiin havainnointimuistiinpanoista ja hankkeen aikana syntyneistä materiaaleista koostuvaa tutkimuspäiväkirjaa.
Pedagogisen dokumentoinnin hallinnassa ja toteuttamisessa ilmeni suuria eroja varhaiskasvattajien ja ryhmien välillä. Dokumentointi oli yleensä aikuisjohtoista ja dokumenttien käsittely jäi usein tekemättä. Suurimpina pedagogista dokumentointia estävinä tekijöinä korostuivat osaamisen ja ajan puute. Kehittämishankkeen vaikutuksesta varhaiskasvattajien pedagogisen dokumentoinnin menetelmän hallinta vahvistui ja sekä teoreettiset että taidolliset valmiudet lisääntyivät. Kehittämishanke herätti varhaiskasvattajia pohtimaan oman työn suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen merkitystä. Pedagogisen dokumentoinnin määrä lisääntyi, työtavat monipuolistuivat ja laatu parani. Lasten ja perheiden osallisuus pedagogisen dokumentoinnin prosessin eri vaiheissa vahvistui.
Pedagoginen dokumentointi toimii yhtenä välineenä varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja laadun varmistamisessa. Jotta pedagogisen dokumentoinnin hyödyt konkretisoituvat, tulee sitä käyttää monipuolisesti. Jos dokumenttien käsittelyyn ei löydy aikaa tai sen avulla ei saada aikaan muutoksia ajattelussa ja toimintatavoissa, ei dokumenttien kokonaishyötyä saada irti. Pedagogisen dokumentoinnin laadukas toteutuminen edellyttää investointeja erityisesti varhaiskasvattajien osaamisen kehittämiseen sekä kiireen vähentämiseen. Tarvitaan lisää resurssointia varhaiskasvatukseen, mikäli halutaan mahdollistaa sen pitkäjänteistä kehittämistä ja mahdollisuutta vastata olemassa olevien asetusten vaatimuksiin.
Kehittämistyö toteutui pedagogisen dokumentoinnin verkkokurssin sekä yhteistoiminnallisten työpajojen avulla. Opinnäytetyön primääriaineisto koostui kahdesta teemahaastatteluina toteutuneista varhaiskasvattajien ryhmähaastattelusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Sekundääriaineistona käytettiin havainnointimuistiinpanoista ja hankkeen aikana syntyneistä materiaaleista koostuvaa tutkimuspäiväkirjaa.
Pedagogisen dokumentoinnin hallinnassa ja toteuttamisessa ilmeni suuria eroja varhaiskasvattajien ja ryhmien välillä. Dokumentointi oli yleensä aikuisjohtoista ja dokumenttien käsittely jäi usein tekemättä. Suurimpina pedagogista dokumentointia estävinä tekijöinä korostuivat osaamisen ja ajan puute. Kehittämishankkeen vaikutuksesta varhaiskasvattajien pedagogisen dokumentoinnin menetelmän hallinta vahvistui ja sekä teoreettiset että taidolliset valmiudet lisääntyivät. Kehittämishanke herätti varhaiskasvattajia pohtimaan oman työn suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen merkitystä. Pedagogisen dokumentoinnin määrä lisääntyi, työtavat monipuolistuivat ja laatu parani. Lasten ja perheiden osallisuus pedagogisen dokumentoinnin prosessin eri vaiheissa vahvistui.
Pedagoginen dokumentointi toimii yhtenä välineenä varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja laadun varmistamisessa. Jotta pedagogisen dokumentoinnin hyödyt konkretisoituvat, tulee sitä käyttää monipuolisesti. Jos dokumenttien käsittelyyn ei löydy aikaa tai sen avulla ei saada aikaan muutoksia ajattelussa ja toimintatavoissa, ei dokumenttien kokonaishyötyä saada irti. Pedagogisen dokumentoinnin laadukas toteutuminen edellyttää investointeja erityisesti varhaiskasvattajien osaamisen kehittämiseen sekä kiireen vähentämiseen. Tarvitaan lisää resurssointia varhaiskasvatukseen, mikäli halutaan mahdollistaa sen pitkäjänteistä kehittämistä ja mahdollisuutta vastata olemassa olevien asetusten vaatimuksiin.