Ovet -valmennus: kohti jotain parempaa: valmennuksen vaikutuksia ja hyötyjä omaishoitajien elämään
Widing, Noora (2019)
Widing, Noora
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126080
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on tehdä omaishoidon paikallistasoa näkyväksi, osallistua omaishoitoon liittyvään keskusteluun ja saada positiivista nostetta omaishoitajien heikkoon asemaan. Opinnäytetyöni tilaajana oli Omaishoitajaliitto ry:n paikallisyhdistys Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, ja OmaisOiva -toiminta. Erityisesti OmaisOivan työntekijöillä oli tarve saada tietoa Ovet -valmennusten käyneiden omaishoitajien kokemista vaikutuksista ja hyödyistä, jotta varsinaista paikallistoimintaa voisi kehittää. Tätä tutkimustehtävää tarkentavia kysymyksiä ovat: 1. Miten omaishoitajat kokevat ryhmän merkityksen? 2. Miten omaishoitajat kokevat Ovet -valmennuksen vaikuttaneen arkeen? ja 3. Miten valmennus on auttanut omaishoitajia jaksamisessa? Valmennuksiin osallistuneiden omaishoitajien palaute on ollut vuosien varrella pääsääntöisesti positiivista, mutta tämä työ pureutuu tarkemmin Ovet -valmennuksen merkitykseen, nostaa esille myös eriäviä mielipiteitä ja jättää tilaa muille haastateltujen tuottamille aiheille. Työ keskittyy tarkastelemaan OmaisOivan toiminta-alueella, Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Hausjärvellä valmennuksiin vuosina 2016 ja 2017 osallistuneiden omaishoitajien ajatuksia.
Tutkimuksen lähestymistapana on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruun menetelmänä käytän puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka avulla on saatu erityisesti tutkittavien ääni kuuluville. Haastatteluun osallistui 13 omaishoitajaa. Kerätty aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin, teoriaohjaavaa analyysia mukaillen. Tutkimustulosten mukaan valmennusryhmä merkitsi omaishoitajille vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. Valmennus oli alku omaishoitoyhteisön, uuden perheen syntymiselle, omien sukulaisten ja omaisten kaikotessa. On tärkeää, että vertaistukiryhmä saa jatkua valmennuksen jälkeen. Valmennuksen vaikutukset omaishoitajien arkeen näkyivät tiedon määrän ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Se toi arkeen uutta sisältöä, virkistystä ja monenlaisia sosiaalisia kontakteja. Valmennus paransi omaishoitajien elämänhallinnan keinoja; omat rajat löytyivät, itsetuntemus, luottamus tulevaisuuteen ja omasta jaksamisesta huolehtiminen lisääntyivät, muiden tarinoista sai uutta perspektiiviä ja toivoa elämään.
Työ sivuaa myös vuoden 2018 alusta voimaan tullutta lakimuutosta, jonka mukaan omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien valmennus siirtyi kuntien järjestämisvastuulle. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, miten valmennukset on järjestetty. Aihe toimisi tälle tutkimukselle jatkotutkimuksena ja antaisi paikallistasoa laajemman kuvauksen Ovet -valmennusten tilanteesta ja yhteistyöstä kuntien kanssa, toimijoiden näkökulmasta.
Tutkimuksen lähestymistapana on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruun menetelmänä käytän puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka avulla on saatu erityisesti tutkittavien ääni kuuluville. Haastatteluun osallistui 13 omaishoitajaa. Kerätty aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin, teoriaohjaavaa analyysia mukaillen. Tutkimustulosten mukaan valmennusryhmä merkitsi omaishoitajille vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. Valmennus oli alku omaishoitoyhteisön, uuden perheen syntymiselle, omien sukulaisten ja omaisten kaikotessa. On tärkeää, että vertaistukiryhmä saa jatkua valmennuksen jälkeen. Valmennuksen vaikutukset omaishoitajien arkeen näkyivät tiedon määrän ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Se toi arkeen uutta sisältöä, virkistystä ja monenlaisia sosiaalisia kontakteja. Valmennus paransi omaishoitajien elämänhallinnan keinoja; omat rajat löytyivät, itsetuntemus, luottamus tulevaisuuteen ja omasta jaksamisesta huolehtiminen lisääntyivät, muiden tarinoista sai uutta perspektiiviä ja toivoa elämään.
Työ sivuaa myös vuoden 2018 alusta voimaan tullutta lakimuutosta, jonka mukaan omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien valmennus siirtyi kuntien järjestämisvastuulle. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, miten valmennukset on järjestetty. Aihe toimisi tälle tutkimukselle jatkotutkimuksena ja antaisi paikallistasoa laajemman kuvauksen Ovet -valmennusten tilanteesta ja yhteistyöstä kuntien kanssa, toimijoiden näkökulmasta.