Moniammatillisen yhteistyön toimintamalli moniongelmaisen potilaan hoidossa
Palola, Janne (2019)
Palola, Janne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025752
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää toimintamalli ensihoidon ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion välille moniongelmaisen potilaan kohtaamiseen ja hoitoon. Toimintamallin tarve on noussut käytännön työelämästä. Ongelma on kestänyt mahdollisesti vuosikymmeniä, eikä ratkaisua ole ollut olemassa.
Tavoitteena oli lisätä moniammatillista yhteistyötä moniongelmaisen potilasryhmän hoidon edistämiseksi. Toimintamallin mukaan ensihoitajat tunnistavat potilaistaan moniongelmaiset potilaat, saavat potilaalta luvan asioiden eteenpäin viemiselle ja raportoivat potilaista moniammatilliselle tiimille. Peruspalvelukuntayhtymässä oli omalta osaltaan vastaavanlainen uusi toimintamalli olemassa jo, Moniasiakkuus puheeksi -toimintamalli. Ensihoitopalveluilta tällainen toimintamalli puuttui. Nyt kehitetty toimintamalli liittyi siis saumattomasti tuoreeseen peruspalvelukuntayhtymän toimintamalliin. Kehittämistyö tehtiin yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoidon tulosalueen ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Moniongelmaisen potilaan toimintamallissa ensihoitajat tunnistavat moniongelmaisen potilaan, jota ei voida auttaa ensihoidon keinoilla. Potilaan luvalla ensihoitajat raportoivat potilaasta muihin sosiaali- ja terveysalan yksiköihin, jolloin potilas saa tarvitsemaansa moniammatillista hoitoa paremmin. Moniongelmaisen potilaan toimintamalli testattiin kahden kuukauden testausjaksolla aidoissa toimintaympäristöissä, aidoissa potilastilanteissa neljän kunnan, viiden ensihoitoyksikön ja noin 60 ensihoitajan toimesta. Testausjaksolta kerättiin yksityiskohtaista tietoa potilaista ja raportoinneista, esimerkiksi potilaiden sukupuoli, paikkakunta, hälytyskoodit, kieltäytymiset raportoinnista ja eri alojen palveluntarpeet. Sekä ensihoidon, että peruspalvelukuntayhtymän ammattilaiset pääsivät antamaan kehittävää palautetta toimintamallista. Saadun monipuolisen palautteen perusteella toimintamalli kehitettiin lopulliseen muotoonsa. Toimintamalli on julkinen ja sitä organisaatiot voivat soveltaa haluamallaan tavalla omissa toimintaympäristöissään ympäri Suomen.
Tulevaisuudessa voisi moniongelmaisen potilaan toimintamallia edelleen kehittää esimerkiksi digitaalisin teknisin ratkaisuin. Myös mallin vaikuttavuudesta voisi tehdä jatkotutkimusta. Moniongelmaisten tunnistamiseen ja alkuvaiheen hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon ohjaukseen on nyt tällä työllä puututtu, mutta olisi syytä myös kehittää moniongelmaisen potilaan hoitoa kokonaisvaltaisempaan ja koordinoituun suuntaan.
Tavoitteena oli lisätä moniammatillista yhteistyötä moniongelmaisen potilasryhmän hoidon edistämiseksi. Toimintamallin mukaan ensihoitajat tunnistavat potilaistaan moniongelmaiset potilaat, saavat potilaalta luvan asioiden eteenpäin viemiselle ja raportoivat potilaista moniammatilliselle tiimille. Peruspalvelukuntayhtymässä oli omalta osaltaan vastaavanlainen uusi toimintamalli olemassa jo, Moniasiakkuus puheeksi -toimintamalli. Ensihoitopalveluilta tällainen toimintamalli puuttui. Nyt kehitetty toimintamalli liittyi siis saumattomasti tuoreeseen peruspalvelukuntayhtymän toimintamalliin. Kehittämistyö tehtiin yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoidon tulosalueen ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Moniongelmaisen potilaan toimintamallissa ensihoitajat tunnistavat moniongelmaisen potilaan, jota ei voida auttaa ensihoidon keinoilla. Potilaan luvalla ensihoitajat raportoivat potilaasta muihin sosiaali- ja terveysalan yksiköihin, jolloin potilas saa tarvitsemaansa moniammatillista hoitoa paremmin. Moniongelmaisen potilaan toimintamalli testattiin kahden kuukauden testausjaksolla aidoissa toimintaympäristöissä, aidoissa potilastilanteissa neljän kunnan, viiden ensihoitoyksikön ja noin 60 ensihoitajan toimesta. Testausjaksolta kerättiin yksityiskohtaista tietoa potilaista ja raportoinneista, esimerkiksi potilaiden sukupuoli, paikkakunta, hälytyskoodit, kieltäytymiset raportoinnista ja eri alojen palveluntarpeet. Sekä ensihoidon, että peruspalvelukuntayhtymän ammattilaiset pääsivät antamaan kehittävää palautetta toimintamallista. Saadun monipuolisen palautteen perusteella toimintamalli kehitettiin lopulliseen muotoonsa. Toimintamalli on julkinen ja sitä organisaatiot voivat soveltaa haluamallaan tavalla omissa toimintaympäristöissään ympäri Suomen.
Tulevaisuudessa voisi moniongelmaisen potilaan toimintamallia edelleen kehittää esimerkiksi digitaalisin teknisin ratkaisuin. Myös mallin vaikuttavuudesta voisi tehdä jatkotutkimusta. Moniongelmaisten tunnistamiseen ja alkuvaiheen hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon ohjaukseen on nyt tällä työllä puututtu, mutta olisi syytä myös kehittää moniongelmaisen potilaan hoitoa kokonaisvaltaisempaan ja koordinoituun suuntaan.