Unen yhteys työkykyyn
Homma, Laura (2019)
Homma, Laura
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925573
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa unen ja työkyvyn välisestä yhteydestä. Opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen, minkälainen yhteys unella on työkykyyn.
Viitekehys muodostui unen merkityksestä, rakenteesta ja säätelystä, suomalaisten aikuisten unesta ja työn yhteydestä työikäisten uneen sekä työkyvyn yhteydestä nykypäivän työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisella haulla kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista sekä manuaalisesti. Aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2010-2019. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Deduktiivisen analyysin rakenteena sovellettiin professori Juhani Ilmarisen kehittämää työkykytalo-mallia. Kategorioina käytettiin toimintakykyä, terveyttä sekä motivaatiota ja asenteita, jotka pohjautuvat työkykytalon yksilön ominaisuuksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella unella on yhteys työkykyyn usean eri asian kautta. Unella on yhteys fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, terveyteen sekä motivaatioon ja asenteisiin työssä. Erityisesti huonolaatuinen uni ja unettomuusoireet ovat yhteydessä työkyvyn heikentymiseen. Huonolaatuisella unella on yhteys väsymykseen ja sitä kautta työkykyyn fyysisten ja erityisesti henkisten vaatimusten kannalta. Huonolaatuinen uni on yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn, kärsimättömyyteen työkavereiden kanssa sekä koettuun terveyteen. Unettomuusoireilla on yhteys lisääntyneisiin työtapaturmiin ja vähäisempään haluun edistää turvallisuutta. Erityisesti unettomuusoireet, mutta myös muut unihäiriöiden riskitekijät kuten vuorotyö, uniapnean riski ja levottomat jalat -oireet ovat yhteydessä kognitiivisiin ongelmiin, alentuneeseen mielialaan, presenteismiin ja menetettyyn työaikaan. Unettomuusoireet ovat yhteydessä myöhempiin mielenterveysongelmiin ja niiden vuoksi eläkkeelle siirtymiseen. Huonolla unihygienialla on yhteys heikentyneeseen itsehillintään, lisääntyneeseen psykologiseen rasitukseen sekä vähäisempään työhön sitoutumiseen. Vähäinen tai riittämätön uni on yhteydessä sosiaalisen vuorovaikutuksen välttämiseen työkavereiden kanssa sekä vähäisempii turvallisuusvaatimuksiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työkyvyn kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä ja erityisesti laadukkaasta unesta. Riittävä uni tukee työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä. Unella on yhteys myös työhyvinvointiin, sillä uniongelmat ja huonolaatuinen uni laskevat mielialaa. Erityisen tärkeää uni on kognitiivisen toimintakyvyn ja psyykkisen jaksamisen kannalta. Kehittämisehdotuksena, voisi olla hyvä lisätä työikäisten tietoa unen merkityksestä työkyvylle.
Viitekehys muodostui unen merkityksestä, rakenteesta ja säätelystä, suomalaisten aikuisten unesta ja työn yhteydestä työikäisten uneen sekä työkyvyn yhteydestä nykypäivän työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisella haulla kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista sekä manuaalisesti. Aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2010-2019. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Deduktiivisen analyysin rakenteena sovellettiin professori Juhani Ilmarisen kehittämää työkykytalo-mallia. Kategorioina käytettiin toimintakykyä, terveyttä sekä motivaatiota ja asenteita, jotka pohjautuvat työkykytalon yksilön ominaisuuksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella unella on yhteys työkykyyn usean eri asian kautta. Unella on yhteys fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, terveyteen sekä motivaatioon ja asenteisiin työssä. Erityisesti huonolaatuinen uni ja unettomuusoireet ovat yhteydessä työkyvyn heikentymiseen. Huonolaatuisella unella on yhteys väsymykseen ja sitä kautta työkykyyn fyysisten ja erityisesti henkisten vaatimusten kannalta. Huonolaatuinen uni on yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn, kärsimättömyyteen työkavereiden kanssa sekä koettuun terveyteen. Unettomuusoireilla on yhteys lisääntyneisiin työtapaturmiin ja vähäisempään haluun edistää turvallisuutta. Erityisesti unettomuusoireet, mutta myös muut unihäiriöiden riskitekijät kuten vuorotyö, uniapnean riski ja levottomat jalat -oireet ovat yhteydessä kognitiivisiin ongelmiin, alentuneeseen mielialaan, presenteismiin ja menetettyyn työaikaan. Unettomuusoireet ovat yhteydessä myöhempiin mielenterveysongelmiin ja niiden vuoksi eläkkeelle siirtymiseen. Huonolla unihygienialla on yhteys heikentyneeseen itsehillintään, lisääntyneeseen psykologiseen rasitukseen sekä vähäisempään työhön sitoutumiseen. Vähäinen tai riittämätön uni on yhteydessä sosiaalisen vuorovaikutuksen välttämiseen työkavereiden kanssa sekä vähäisempii turvallisuusvaatimuksiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työkyvyn kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä ja erityisesti laadukkaasta unesta. Riittävä uni tukee työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä. Unella on yhteys myös työhyvinvointiin, sillä uniongelmat ja huonolaatuinen uni laskevat mielialaa. Erityisen tärkeää uni on kognitiivisen toimintakyvyn ja psyykkisen jaksamisen kannalta. Kehittämisehdotuksena, voisi olla hyvä lisätä työikäisten tietoa unen merkityksestä työkyvylle.