Päihdeperheiden arki perhekuntoutuksen jälkeen
Hiltunen, Taija; Putkonen, Emilia (2019)
Hiltunen, Taija
Putkonen, Emilia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925476
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen käyneiden kokemuksia arjen sujuvuudesta kuntoutusjakson jälkeen. Tutkimme aihetta vanhempien näkökulmasta heidän kokemuksiinsa pohjautuen. Tavoitteenamme opinnäytetyössämme oli tuottaa tietoa Mikkeli-yhteisölle, jotta he voivat kehittää toimintaansa.
Toteutimme opinnäytetyön kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Toteutimme teemahaastattelun kolmelle perheelle vanhempia haastatellen. Analysoimme tutkimusaineiston teemoitellen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu päihderiippuvuuden ja toimeksiantajan kuvaukseen, sekä päihdeperheille suunnattujen palveluiden ja tukitoimien määritelmiin.
Keskeisimmät tutkimustulokset olivat vertaistuen merkitys sekä vanhempien ja lapsien välisten suhteiden parantuminen. Perhekuntoutuksen jälkeistä arkea ja kotiin paluuta helpotti erilaiset tukitoimet, kuten perhetyö. Ammattilaisten tarjoaman tuen lisäksi läheisten tuki koettiin merkitykselliseksi. Jokaisella vanhemmalla oli omia voimavaroja, jotka auttoivat jaksamaan ja tukivat toipumista. Voimaa saatiin pienistä ja arkisista asioista, kuten liikunnasta ja lasten kanssa vietetystä ajasta.
Perheet kohtasivat arjessaan myös erilaisia haasteita. Lasten uhmakkuus, haastavat ihmissuhteet, lähipiirissä päihteitä käyttävät ihmiset ja omat negatiiviset tunnetilat koettiin haastavina. Perheet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Mikkeli-yhteisön tarjoamaan perhekuntoutukseen. Ilmeni kuitenkin, että iltoihin painottuva perhetyö olisi voinut olla hyödyllistä. Haastavat tilanteet lasten kanssa korostuivat ilta-aikaan, jolloin työntekijöiden tarjoamaa ohjausta sekä vanhemmuuden tukea olisi tarvinnut eniten.
Toteutimme opinnäytetyön kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Toteutimme teemahaastattelun kolmelle perheelle vanhempia haastatellen. Analysoimme tutkimusaineiston teemoitellen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu päihderiippuvuuden ja toimeksiantajan kuvaukseen, sekä päihdeperheille suunnattujen palveluiden ja tukitoimien määritelmiin.
Keskeisimmät tutkimustulokset olivat vertaistuen merkitys sekä vanhempien ja lapsien välisten suhteiden parantuminen. Perhekuntoutuksen jälkeistä arkea ja kotiin paluuta helpotti erilaiset tukitoimet, kuten perhetyö. Ammattilaisten tarjoaman tuen lisäksi läheisten tuki koettiin merkitykselliseksi. Jokaisella vanhemmalla oli omia voimavaroja, jotka auttoivat jaksamaan ja tukivat toipumista. Voimaa saatiin pienistä ja arkisista asioista, kuten liikunnasta ja lasten kanssa vietetystä ajasta.
Perheet kohtasivat arjessaan myös erilaisia haasteita. Lasten uhmakkuus, haastavat ihmissuhteet, lähipiirissä päihteitä käyttävät ihmiset ja omat negatiiviset tunnetilat koettiin haastavina. Perheet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Mikkeli-yhteisön tarjoamaan perhekuntoutukseen. Ilmeni kuitenkin, että iltoihin painottuva perhetyö olisi voinut olla hyödyllistä. Haastavat tilanteet lasten kanssa korostuivat ilta-aikaan, jolloin työntekijöiden tarjoamaa ohjausta sekä vanhemmuuden tukea olisi tarvinnut eniten.