Mitat sisältävä luonnos ilmakuvien avulla: voiko ilmakuvien perusteella tehtävä mitat sisältävä luonnos korvata käsin tehdyn mitat sisältävän luonnoksen.
Ruhtinas, Mika (2019)
Ruhtinas, Mika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925439
Tiivistelmä
Jo vuonna 2004 huomattiin liikennerikostutkinnassa suuria puutteita. Silloin huomattiin, että luonnospiirroksia ja varsinkaan mitat sisältäviä luonnospiirroksia ei enää tehdä liikenneonnettomuuspaikoilta tai jos tehdään, niiden laatu on huono. Uudistuksia liikennerikostutkintaan ei ole tullut, joten tutkintaan tulee luonnospiirroksia yhä nykypäivänä vähän ja ne ovat huonolaatuisia. Dronella otettavat ilmakuvat voivat kuitenkin helpottaa liikennerikostutkintaa, jos ilmakuvia hyödynnetään oikein. Nykyään ilmakuvat ovat vain apuväline muille liikenneonnettomuuspaikalla tehtäville toimille.
Opinnäytetyössä tutkitaan, voiko ilmakuvista tehtävä mitat sisältävä luonnos korvata selkälinjamittauksella tuetetun luonnoksen. Aluksi työssä kerrotaan säännökset, jotka määrittelevät nykypäivän liikennerikostutkintaa ja asiat, joita mitat sisältävässä luonnoksessa tulisi ottaa huomioon. Tämän jälkeen työssä esitellään vanha menetelmä eli selkälinjalla tehtävä luonnos ja miten se tehdään. Työssä perehdytetään yleisellä tasolla, mikä on drone eli miehittämätön pienkopteri, sekä mitä dronella kuvatessa täytyy huomioida, jotta ilmakuvia voidaan hyödyntää myöhemmässä vaiheessa. Huomioitavia asioita ovat perspektiivi ja kuvauspaikka, sekä miten halutut informaatiot saadaan liitettyä ilmakuvaan. Työssä perehdytään siihen, miten ilmakuvista voidaan saada mahdollisimman tarkasti ylös oikeat mitat oikeassa mittakaavassa. Teoriaosuuden jälkeen työssä esitellään kaksi erilaista menetelmää tehdä ilmakuvien perusteella mitat sisältävä luonnos. Esittelyssä on yksinkertainen menetelmä, jossa tehdään luonnos yhdestä ilmakuvasta. Tämän jälkeen esitellään monimutkaisempi menetelmä, jossa luonnos tehdään liittämällä usea ilmakuva yhteen. Tätä kuvien yhteen liitettyä tuotosta kutsutaan ortomosaiikiksi.
Opinnäytetyössä on toteutettu lavastettu liikenneonnettomuus, josta on tehty kolme erilaista mitat sisältävää luonnosta. Luonnoksia vertaillaan sen mukaan, kuinka helppoja ja nopeita ne olivat tehdä, kuinka onnistuneita niistä tuli ulkonäöllisesti ja kuinka tarkkoja luonnoksista saatavat mitat olivat. Lopuksi työssä on vedetty yhteen luonnoksien haitat ja hyödyt sekä kerrottu, mitä menetelmää poliisiorganisaation kannattaisi käyttää jatkossa. Työn pohjalta ehdotetaankin, että ilmakuvien perusteella tehtävä mitat sisältävä luonnos otettaisiin hyväksytyksi menetelmäksi vanhan menetelmän lisäksi.
Opinnäytetyössä tutkitaan, voiko ilmakuvista tehtävä mitat sisältävä luonnos korvata selkälinjamittauksella tuetetun luonnoksen. Aluksi työssä kerrotaan säännökset, jotka määrittelevät nykypäivän liikennerikostutkintaa ja asiat, joita mitat sisältävässä luonnoksessa tulisi ottaa huomioon. Tämän jälkeen työssä esitellään vanha menetelmä eli selkälinjalla tehtävä luonnos ja miten se tehdään. Työssä perehdytetään yleisellä tasolla, mikä on drone eli miehittämätön pienkopteri, sekä mitä dronella kuvatessa täytyy huomioida, jotta ilmakuvia voidaan hyödyntää myöhemmässä vaiheessa. Huomioitavia asioita ovat perspektiivi ja kuvauspaikka, sekä miten halutut informaatiot saadaan liitettyä ilmakuvaan. Työssä perehdytään siihen, miten ilmakuvista voidaan saada mahdollisimman tarkasti ylös oikeat mitat oikeassa mittakaavassa. Teoriaosuuden jälkeen työssä esitellään kaksi erilaista menetelmää tehdä ilmakuvien perusteella mitat sisältävä luonnos. Esittelyssä on yksinkertainen menetelmä, jossa tehdään luonnos yhdestä ilmakuvasta. Tämän jälkeen esitellään monimutkaisempi menetelmä, jossa luonnos tehdään liittämällä usea ilmakuva yhteen. Tätä kuvien yhteen liitettyä tuotosta kutsutaan ortomosaiikiksi.
Opinnäytetyössä on toteutettu lavastettu liikenneonnettomuus, josta on tehty kolme erilaista mitat sisältävää luonnosta. Luonnoksia vertaillaan sen mukaan, kuinka helppoja ja nopeita ne olivat tehdä, kuinka onnistuneita niistä tuli ulkonäöllisesti ja kuinka tarkkoja luonnoksista saatavat mitat olivat. Lopuksi työssä on vedetty yhteen luonnoksien haitat ja hyödyt sekä kerrottu, mitä menetelmää poliisiorganisaation kannattaisi käyttää jatkossa. Työn pohjalta ehdotetaankin, että ilmakuvien perusteella tehtävä mitat sisältävä luonnos otettaisiin hyväksytyksi menetelmäksi vanhan menetelmän lisäksi.