Välikasvatusvasikoiden juottokauden pituuden vaikutus välityspainoon: maitorotuiset sonnivasikat
Oja, Pia; Ruotsalainen, Anne (2019)
Oja, Pia
Ruotsalainen, Anne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925428
Tiivistelmä
Oikeaoppisella vasikoiden ruokinnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti vasikoiden päiväkasvuun ja kehitykseen. Maitorotuisten nautojen kolmivaihekasvatuksessa välikasvattamossa vasikoiden kasvatusaika vaihtelee 4 – 6 kuukauteen. Maksimoimalla vasikoiden päiväkasvu välikasvatuksessa kasvattamoilla voidaan päästä parhaaseen mahdolliseen taloudelliseen tulokseen. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin välikasvatusvasikoiden juottokauden pituuden ja välikasvatuskaudella saadun energiamäärän vaikutusta päiväkasvuun juottokausittain. Taloudellisesta näkökulmasta huomioitiin ruokintakustannukset sekä painon vaikutus vasikoiden myyntihintaan.
Toimeksiantajana toimi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva vasikoiden välikasvattamo. Tutkimuksen aineisto saatiin kohdetilan vuosina 2015 – 2017 kerätyistä kasvatusraporteista sekä taloudellisista tiedoista. Vasikoista muodostettiin 3 ryhmää juottokauden pituuden mukaan: 6, 7 ja 8 viikkoa. Tilalla on käytössä rajoitettu hapanjuotto. Vieroitus juotolta aloitetaan 2 viikkoa ennen juottokauden loppumista. Juottokauden aikana vasikoille on vapaasti tarjolla alkurehua, säilörehua, kuivaheinää ja vettä.
Pisimmällä juottokaudella saavutettiin paras kasvatustulos. 7 viikon juottokauden keskimääräinen painonkehitys oli noin 3 % ja 8 viikon juottokauden painonkehitys oli 4 % parempi kuin 6 viikon juottokauden. 7 viikon juottokauden ruokintakustannukset olivat 2 % kalliimmat kuin 6 viikon juottokauden, mutta taloudellinen tulos oli 9 % parempi. 8 viikon juottokaudella ruokintakustannukset olivat 5 % suuremmat kuin 6 viikon juottokaudella, mutta taloudellinen tulos oli 11 % parempi.
Vasikka voi ensimmäisten elinviikkojensa aikana hyödyntää lähinnä juoman mukana saamiaan ravintoaineita, joten se kasvaa parhaiten maidolla tai juomarehulla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää välikasvattamoissa vasikoiden ruokinnan ohjeistamisessa, 6 viikon jälkeen juotolta vieroittamista voidaan pitää liian aikaisena. Lisätutkimusta voi tehdä jatkamalla vasikoiden juottoviikkojen kestoa 9 viikosta eteenpäin. Näin voidaan selvittää, milloin kustannukset ylittävät taloudellisen hyödyn.
Toimeksiantajana toimi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva vasikoiden välikasvattamo. Tutkimuksen aineisto saatiin kohdetilan vuosina 2015 – 2017 kerätyistä kasvatusraporteista sekä taloudellisista tiedoista. Vasikoista muodostettiin 3 ryhmää juottokauden pituuden mukaan: 6, 7 ja 8 viikkoa. Tilalla on käytössä rajoitettu hapanjuotto. Vieroitus juotolta aloitetaan 2 viikkoa ennen juottokauden loppumista. Juottokauden aikana vasikoille on vapaasti tarjolla alkurehua, säilörehua, kuivaheinää ja vettä.
Pisimmällä juottokaudella saavutettiin paras kasvatustulos. 7 viikon juottokauden keskimääräinen painonkehitys oli noin 3 % ja 8 viikon juottokauden painonkehitys oli 4 % parempi kuin 6 viikon juottokauden. 7 viikon juottokauden ruokintakustannukset olivat 2 % kalliimmat kuin 6 viikon juottokauden, mutta taloudellinen tulos oli 9 % parempi. 8 viikon juottokaudella ruokintakustannukset olivat 5 % suuremmat kuin 6 viikon juottokaudella, mutta taloudellinen tulos oli 11 % parempi.
Vasikka voi ensimmäisten elinviikkojensa aikana hyödyntää lähinnä juoman mukana saamiaan ravintoaineita, joten se kasvaa parhaiten maidolla tai juomarehulla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää välikasvattamoissa vasikoiden ruokinnan ohjeistamisessa, 6 viikon jälkeen juotolta vieroittamista voidaan pitää liian aikaisena. Lisätutkimusta voi tehdä jatkamalla vasikoiden juottoviikkojen kestoa 9 viikosta eteenpäin. Näin voidaan selvittää, milloin kustannukset ylittävät taloudellisen hyödyn.