Nukkumisergonomian yhteys koettuun selkä- ja niskakipuun : laaja nukkumisergonomiatutkimus
Mannonen, Samuli (2019)
Mannonen, Samuli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120725236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120725236
Tiivistelmä
Nukkumisergonomia tutkii nukkumisympäristöön liittyvien tekijöiden, kuten asentojen, liikkeiden ja kuormien vaikutusta ihmiskehoon. Huono nukkumisergonomia voi vaikuttaa erilaisten kiputilojen syntymiseen sekä häiritä yöunen laatua, millä on terveydellisiä haittavaikutuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa suomalaisten 18 – 66 -vuotiaiden ja vanhempien nukkumisergonomiaan vaikuttavien valintojen yhteydestä koettuun kipuun ja unenlaatuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa laaja kyselytutkimus, jonka tuloksia hyödynnetään fysioterapiassa asiakkaan ohjaamisessa sekä työelämän yhteistyökumppanin markkinoinnissa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tempur Sealy Suomi Oy.
Opinnäytetyön teoriapohja on yhteinen fysioterapeuttiopiskelija Aku Virtasen kanssa, mutta opinnäytetyön toteutus on Samuli Mannosen tuottamaa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Iltalehti.fi -internetsivulla julkaistulla kyselylomakkeella, jonka laatimista ohjasi kysymys ”miten nukkumisergonomia on yhteydessä kipuun ja unenlaatuun?”. Kyselylomakkeen vastauksia analysoimalla selvitettiin nukkumisergonomian ja koetun kivun, sekä nukkumisergonomian ja koetun unenlaadun välistä yhteyttä. Kyselylomakkeesta saatu luottamuksellinen aineisto on poistettu julkisesta raportista.
Tulosten mukaan nukkumisasennolla, tyyny- tai patjamateriaalilla ei ole yhteyttä koettuun kipuun, mutta tyyny- ja patjamateriaalilla on merkittävä yhteys koettuun unenlaatuun. Opinnäytetyön tutkimustulokset ovat ristiriidassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, mutta tulosten luotettavuuden välinen vertailu on vaikeaa eri tutkimusmenetelmien ja otoskokojen suurten erojen takia. Vertailtujen ryhmien keskiarvojen väliset erot ja käsittelemätön aineisto synnyttivät tarpeen jatkotutkimuksille. Jatkotutkimuksissa aineistoa voidaan käsitellä esimerkiksi ilmiöiden kausaliteetin selvittämiseksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työelämän yhteistyökumppanin markkinoinnissa, mutta tulosten hyödyntäminen fysioterapiassa on haastavaa ja vaatii jatkotutkimuksia. Opinnäytetyön teoriaosuudesta voi olla hyötyä fysioterapeuteille ja muille terveysalan ammattilaisille, sekä kuluttajille.
Opinnäytetyön teoriapohja on yhteinen fysioterapeuttiopiskelija Aku Virtasen kanssa, mutta opinnäytetyön toteutus on Samuli Mannosen tuottamaa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Iltalehti.fi -internetsivulla julkaistulla kyselylomakkeella, jonka laatimista ohjasi kysymys ”miten nukkumisergonomia on yhteydessä kipuun ja unenlaatuun?”. Kyselylomakkeen vastauksia analysoimalla selvitettiin nukkumisergonomian ja koetun kivun, sekä nukkumisergonomian ja koetun unenlaadun välistä yhteyttä. Kyselylomakkeesta saatu luottamuksellinen aineisto on poistettu julkisesta raportista.
Tulosten mukaan nukkumisasennolla, tyyny- tai patjamateriaalilla ei ole yhteyttä koettuun kipuun, mutta tyyny- ja patjamateriaalilla on merkittävä yhteys koettuun unenlaatuun. Opinnäytetyön tutkimustulokset ovat ristiriidassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, mutta tulosten luotettavuuden välinen vertailu on vaikeaa eri tutkimusmenetelmien ja otoskokojen suurten erojen takia. Vertailtujen ryhmien keskiarvojen väliset erot ja käsittelemätön aineisto synnyttivät tarpeen jatkotutkimuksille. Jatkotutkimuksissa aineistoa voidaan käsitellä esimerkiksi ilmiöiden kausaliteetin selvittämiseksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työelämän yhteistyökumppanin markkinoinnissa, mutta tulosten hyödyntäminen fysioterapiassa on haastavaa ja vaatii jatkotutkimuksia. Opinnäytetyön teoriaosuudesta voi olla hyötyä fysioterapeuteille ja muille terveysalan ammattilaisille, sekä kuluttajille.