Varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisesta Tirikan päiväkodissa
Hirvonmäki, Tomi; Lavikka, Jenni (2019)
Hirvonmäki, Tomi
Lavikka, Jenni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524766
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista varhaiskasvatussuunnitelman 2018 toteuttamisesta Tirikan päiväkodissa Lappeenrannassa. Pedagogista työtä tarkasteltiin uuden varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, kuinka varhaiskasvatuksen opettajat kokevat voimassa olevien valmiuksien riittävyyden laadulliseen pedagogiseen työhön. Opinnäytetyön teoriaosuus perustuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2018, joka astui voimaan 1.1.2019. Se on opetushallituksen laatima valtakunnallinen määräys, jolla tuetaan ja ohjataan kunnallista varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa, kuinka varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta kyseisen suunnitelma on toteutettavissa päiväkodin arjessa. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin laadullista selvitystä. Aineisto kerättiin post-it–menetelmällä ja sen pohjalta laadittiin avoimet selvityskysymykset. Saadut vastaukset käsiteltiin laadullisesti. Kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen opettajat työskentelivät samassa päiväkotiyksikössä varhaiskasvatuksen opettajina, mutta eri-ikäisten ja -kokoisten lapsiryhmien parissa.
Tirikan päiväkotiin tehdyn kyselyn tuloksena varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto arkisessa työssä koettiin tarpeelliseksi mutta työmäärältään haastavaksi. Varhaiskasvatussuunnitelma tiedettiin päiväkoteja velvoittavaksi normistoksi, mutta ajallinen ja henkilöstöön liittyvä resurssien puute hankaloitti sen suunnitelmallista toteuttamista.
Tirikan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tärkeäksi varhaiskasvatussuunnitelman siirtämisen käytäntöön, mutta sen haltuunotossa he olisivat kaivanneet enemmän tukea. Haasteeksi koetaan kaikkien oppimisen alueiden huomioiminen suunnittelussa ja arjen toiminnassa. Lapsilähtöisyys on vastaajien mukaan konkreettista arjen pedagogiikkaa ja sen toteuttaminen halutaan näkyväksi ja tärkeimmäksi osaksi varhaiskasvatuksen opettajan työtä. Yhtä lailla yhteistyö huoltajien kanssa sekä arjen kohtaamisissa että suunnitelluissa yhteisissä vanhempien ja kasvattajien välisissä tapaamisissa todettiin varhaiskasvatussuunnitelmaa toteuttavaksi ja lapsen kehitystä tukevaksi kanssakäymiseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa, kuinka varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta kyseisen suunnitelma on toteutettavissa päiväkodin arjessa. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin laadullista selvitystä. Aineisto kerättiin post-it–menetelmällä ja sen pohjalta laadittiin avoimet selvityskysymykset. Saadut vastaukset käsiteltiin laadullisesti. Kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen opettajat työskentelivät samassa päiväkotiyksikössä varhaiskasvatuksen opettajina, mutta eri-ikäisten ja -kokoisten lapsiryhmien parissa.
Tirikan päiväkotiin tehdyn kyselyn tuloksena varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto arkisessa työssä koettiin tarpeelliseksi mutta työmäärältään haastavaksi. Varhaiskasvatussuunnitelma tiedettiin päiväkoteja velvoittavaksi normistoksi, mutta ajallinen ja henkilöstöön liittyvä resurssien puute hankaloitti sen suunnitelmallista toteuttamista.
Tirikan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tärkeäksi varhaiskasvatussuunnitelman siirtämisen käytäntöön, mutta sen haltuunotossa he olisivat kaivanneet enemmän tukea. Haasteeksi koetaan kaikkien oppimisen alueiden huomioiminen suunnittelussa ja arjen toiminnassa. Lapsilähtöisyys on vastaajien mukaan konkreettista arjen pedagogiikkaa ja sen toteuttaminen halutaan näkyväksi ja tärkeimmäksi osaksi varhaiskasvatuksen opettajan työtä. Yhtä lailla yhteistyö huoltajien kanssa sekä arjen kohtaamisissa että suunnitelluissa yhteisissä vanhempien ja kasvattajien välisissä tapaamisissa todettiin varhaiskasvatussuunnitelmaa toteuttavaksi ja lapsen kehitystä tukevaksi kanssakäymiseksi.