”Auttakaa, kuntouttakaa!” Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kokemuksia alkuvaiheen kuntoutuksesta
Karppinen, Raakel (2019)
Karppinen, Raakel
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424649
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriön sairastaa Suomessa vuosittain 25 000 ihmistä. Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa laaja-alaisia muutoksia yksilön toimintakyvyssä vaikuttaen merkittävästi elämänlaatuun. Varhain aloitetun kuntoutuksen avulla voidaan poistaa ja lieventää näitä rajoituksia. Kuitenkin kuntoutuspalvelut toteutuvat vaihtelevasti eri puolilla maata.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vuosina 2014-2016 aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kokemuksia kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja toteutumisesta alkuvaiheen kuntoutuksessa ja heidän käsityksiään alkuvaiheen kuntoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa kokemusperäistä tietoa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden alkuvaiheen kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi. Tässä tutkimuksessa sanalla alkuvaihe tarkoitetaan sairastumisen jälkeistä kuutta kuukautta eli akuuttia ja subakuuttia vaihetta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aivoliitto ry:n kanssa kyselyn muodossa. Kyselylomake muodostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 82 henkilöä. Näistä hyväksyttiin tutkimusaineistoon 80 tutkimukseen osallistujan vastaukset.
Alkuvaiheen kuntoutuksen toteutumiselle olennaisimmat kriteerit ovat kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutuksen aloittamisen ajankohdat. Suurimmalle osalle vuosina 2014-2016 aivoverenkiertohäiriön sairastaneille kuntoutustarpeen arviointi ei toteutunut suosituksen mukaisessa ajassa eikä riittävän moniammatillisesti toteutettuna. Myöskään kuntoutuksen aloitus ei toteutunut suosituksen mukaisesti alle viikon kuluessa sairastumisesta suurimmalla osalla aivoverenkiertohäiriön sairastaneista. Osalla vastaajista kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutuksen aloittaminen viivästyivät kohtuuttoman kauan tai eivät toteutuneet lainkaan.
Vastaajien käsitysten mukaan kuntoutumiseen sekä edistävästi että estävästi vaikuttaneet tekijät olivat jaettavissa pääasiassa kuntoutujaan, kuntoutustyöntekijään ja kuntoutuspalveluun. Suurimman vaikutuksen koettiin olevan kuntoutuspalveluilla sekä kuntoutumista edistävänä että estävänä tekijänä, johon liitettiin mm. kuntoutuksen saatavuus ja jatkuvuus sekä riittävä tiedon saaminen ja psyykkinen tuki. Vastaajien käsitysten mukaan kuntoutuspalveluita tulisi kehittää erityisesti kuntoutuspalveluiden toteutumisen osalta. Lisäksi kuntoutuspalvelun laadun ja tarjolla olevaa ohjauksen ja tuen osalta tulisi aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuspalveluiden saatavuutta parantaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vuosina 2014-2016 aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kokemuksia kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja toteutumisesta alkuvaiheen kuntoutuksessa ja heidän käsityksiään alkuvaiheen kuntoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa kokemusperäistä tietoa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden alkuvaiheen kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi. Tässä tutkimuksessa sanalla alkuvaihe tarkoitetaan sairastumisen jälkeistä kuutta kuukautta eli akuuttia ja subakuuttia vaihetta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aivoliitto ry:n kanssa kyselyn muodossa. Kyselylomake muodostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 82 henkilöä. Näistä hyväksyttiin tutkimusaineistoon 80 tutkimukseen osallistujan vastaukset.
Alkuvaiheen kuntoutuksen toteutumiselle olennaisimmat kriteerit ovat kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutuksen aloittamisen ajankohdat. Suurimmalle osalle vuosina 2014-2016 aivoverenkiertohäiriön sairastaneille kuntoutustarpeen arviointi ei toteutunut suosituksen mukaisessa ajassa eikä riittävän moniammatillisesti toteutettuna. Myöskään kuntoutuksen aloitus ei toteutunut suosituksen mukaisesti alle viikon kuluessa sairastumisesta suurimmalla osalla aivoverenkiertohäiriön sairastaneista. Osalla vastaajista kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutuksen aloittaminen viivästyivät kohtuuttoman kauan tai eivät toteutuneet lainkaan.
Vastaajien käsitysten mukaan kuntoutumiseen sekä edistävästi että estävästi vaikuttaneet tekijät olivat jaettavissa pääasiassa kuntoutujaan, kuntoutustyöntekijään ja kuntoutuspalveluun. Suurimman vaikutuksen koettiin olevan kuntoutuspalveluilla sekä kuntoutumista edistävänä että estävänä tekijänä, johon liitettiin mm. kuntoutuksen saatavuus ja jatkuvuus sekä riittävä tiedon saaminen ja psyykkinen tuki. Vastaajien käsitysten mukaan kuntoutuspalveluita tulisi kehittää erityisesti kuntoutuspalveluiden toteutumisen osalta. Lisäksi kuntoutuspalvelun laadun ja tarjolla olevaa ohjauksen ja tuen osalta tulisi aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuspalveluiden saatavuutta parantaa.