Tilitoimistot muutosten kourissa; mistä löytyy alalle uusia osaajia?
Huhtala, Jasmin (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424621
Tiivistelmä
Tilitoimistot ovat kokemassa suuria muutoksia. Yksi merkittävä syy siihen uusi teknologia, joka muuttaa tilitoimistojen työtä ja tehtävänkuvia. Toinen syy on alalla toimivien ikärakenne. Suuri joukko alan kokeneita työntekijöitä ja yrittäjiä on jäämässä eläkkeelle, eikä heidän tilalleen löydy tarpeeksi uusia osaajia. Tämän työn tavoitteena on tutkia, miten työ tilitoimistoissa muuttuu ja miten nuoret osaajat saataisiin kiinnostumaan tilitoimistoissa työskentelystä.
Teoriaosuudessa käsitellään, miten taloushallinto ja erityisesti muuttuvat ja mitä kaikkea uusi teknologia sisältää. Olen hakenut tietoa digitalisaatiosta, tekoälystä, koneoppimisesta ja ohjelmistorobotiikasta. Kerron miten teknologia muuttaa yritysten toimintaa ja tehtävänkuvia, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia se tuo. Ja miten kirjanpitäjästä tulee konsultti.
Lisäksi selvitän, mitä tilitoimistojen palvelut ovat ja minkälaista osaamista niissä on, ja kerron mitä ja missä voi opiskella työskennelläkseen tilitoimistossa.
Opinnäytetyön empiirissä osiossa tutkitaan, miten saadaan tilitoimistojen ja opiskelijoiden tarpeet kohtaamaan. Tutkitaan mitä muutokset tilitoimistoissa ovat, mitä osaamista tarvitaan ja miten opiskelijoiden kiinnostus saataisiin heräämään.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja kyselyt toteutettiin molemmille kohderyhmille, tilitoimistoille ja opiskelijoille. Verkkopohjainen kyselylomake toimitettiin Taloushallintoliiton jäsen yrityksille ja korkeakoulujen opiskelijoille keväällä 2019. Kyselyyn vastasi annettuun päivämäärään mennessä 35 tilitoimistoa ja 42 opiskelijaa. Vastausmäärät jäivät aika alhaisiksi verrattuna jäsenmääriin ja opiskelijoiden määriin. Kyselylomakkeessa oli 18 kysymystä tilitoimistoille ja 15 opiskelijoille. Kysymykset olivat enimmäkseen monivalintakysymyksiä ja lisäksi oli muutama avoin kysymys. Vastausmäärien vuoksi tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat suuntaa-antavia.
Tutkimuksen vastaukset osoittavat, että työvoimapula on todellinen ja merkittävimmät muutokset alalla ovat työtehtävien muuttuminen digitalisaation takia, eläköityminen ja se, että suuret toimistot ostavat pienempiä. Opiskelijoilla oli merkittävästi erilainen käsitys siitä, mitä osaamista tilitoimistoissa nykyään tarvitaan ja minkälaista työ nykyään on.
Tilanne on vastauksien perusteella monella tavalla positiivinen sekä tilitoimistojen että opiskelijoiden kannalta. Ala ja työtehtävät muuttuvat juuri siihen suuntaan, että ne tulevat kiinnostumaan kouluttautuneita nuoria enemmän kuin ennen. Automaation myötä rutiinitehtävät vähenevät, työ muuttuu vaativammaksi konsultin työksi ja tarvitaan monenlaista uutta osaamista. Ainakin suuremmilla tilitoimistoilla voisi olla mahdollisuuksia tarjota nuorille osaajille sitä, mikä heitä eniten kiinnostaa eli kehittää omaa osaamistaan ja osaamisen ja vastuu kasvaessa myös parempaa palkkakehitystä.
Tulosten mukaan tilitoimistojen kannattaisi lisätä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, tehdä alan uusia tuulia tunnetuksi ja tarjota harjoittelupaikkoja. Voisi myös käyttää enemmän niitä rekrytointikanavia, joita korkeakouluopiskelijat itse käyttävät.
Nuoret osaajat arvostavat paitsi ura- ja palkkakehitystä, myös työhyvinvointia ja hyvää ilmapiiriä.
Teoriaosuudessa käsitellään, miten taloushallinto ja erityisesti muuttuvat ja mitä kaikkea uusi teknologia sisältää. Olen hakenut tietoa digitalisaatiosta, tekoälystä, koneoppimisesta ja ohjelmistorobotiikasta. Kerron miten teknologia muuttaa yritysten toimintaa ja tehtävänkuvia, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia se tuo. Ja miten kirjanpitäjästä tulee konsultti.
Lisäksi selvitän, mitä tilitoimistojen palvelut ovat ja minkälaista osaamista niissä on, ja kerron mitä ja missä voi opiskella työskennelläkseen tilitoimistossa.
Opinnäytetyön empiirissä osiossa tutkitaan, miten saadaan tilitoimistojen ja opiskelijoiden tarpeet kohtaamaan. Tutkitaan mitä muutokset tilitoimistoissa ovat, mitä osaamista tarvitaan ja miten opiskelijoiden kiinnostus saataisiin heräämään.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja kyselyt toteutettiin molemmille kohderyhmille, tilitoimistoille ja opiskelijoille. Verkkopohjainen kyselylomake toimitettiin Taloushallintoliiton jäsen yrityksille ja korkeakoulujen opiskelijoille keväällä 2019. Kyselyyn vastasi annettuun päivämäärään mennessä 35 tilitoimistoa ja 42 opiskelijaa. Vastausmäärät jäivät aika alhaisiksi verrattuna jäsenmääriin ja opiskelijoiden määriin. Kyselylomakkeessa oli 18 kysymystä tilitoimistoille ja 15 opiskelijoille. Kysymykset olivat enimmäkseen monivalintakysymyksiä ja lisäksi oli muutama avoin kysymys. Vastausmäärien vuoksi tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat suuntaa-antavia.
Tutkimuksen vastaukset osoittavat, että työvoimapula on todellinen ja merkittävimmät muutokset alalla ovat työtehtävien muuttuminen digitalisaation takia, eläköityminen ja se, että suuret toimistot ostavat pienempiä. Opiskelijoilla oli merkittävästi erilainen käsitys siitä, mitä osaamista tilitoimistoissa nykyään tarvitaan ja minkälaista työ nykyään on.
Tilanne on vastauksien perusteella monella tavalla positiivinen sekä tilitoimistojen että opiskelijoiden kannalta. Ala ja työtehtävät muuttuvat juuri siihen suuntaan, että ne tulevat kiinnostumaan kouluttautuneita nuoria enemmän kuin ennen. Automaation myötä rutiinitehtävät vähenevät, työ muuttuu vaativammaksi konsultin työksi ja tarvitaan monenlaista uutta osaamista. Ainakin suuremmilla tilitoimistoilla voisi olla mahdollisuuksia tarjota nuorille osaajille sitä, mikä heitä eniten kiinnostaa eli kehittää omaa osaamistaan ja osaamisen ja vastuu kasvaessa myös parempaa palkkakehitystä.
Tulosten mukaan tilitoimistojen kannattaisi lisätä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, tehdä alan uusia tuulia tunnetuksi ja tarjota harjoittelupaikkoja. Voisi myös käyttää enemmän niitä rekrytointikanavia, joita korkeakouluopiskelijat itse käyttävät.
Nuoret osaajat arvostavat paitsi ura- ja palkkakehitystä, myös työhyvinvointia ja hyvää ilmapiiriä.