Kotitalouden henkilöriskien ehkäiseminen henkilövakuutuksien avulla
Mokka, Amanda (2019)
Mokka, Amanda
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324431
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda tietoa henkilövakuuttamisesta ja sen tärkeydestä, sillä henkilövakuuttaminen on melko vähäistä tällä hetkellä Suomessa. Työssä käytetään tilastollista sekä laadullista tutkimusta.
Teoriaosuudessa käsitellään ensin riskin käsitettä sekä minkälaisia riskejä kotitaloudesta löytyy. Henkilöriskit ovat yksiä suurimmista kotitaloutta uhkaavista riskeistä ja niiden varalle kannattaa pohtia sopiva riskinhallintakeino. Vakuuttaminen on yksi riskinhallintakeinoista, jolla riskiä siirretään vakuutusyhtiölle. Suomessa on kattava sosiaaliturva, mutta tämä jättää aukkoja niiden tuomaan turvaan elintasoerojen vuoksi. Näitä aukkoja voi täyttää yksityisellä henkilövakuutuksella.
Henkilövakuutukset voidaan jakaa kahteen pääluokkaan vahinkovakuutuksiin ja henkilövakuutuksiin. Henkilövahinkovakuutukset ovat esimerkiksi sairaus- ja tapaturmavakuutukset, joissa korvaukset maksetaan sattuneen vahingon aiheuttaman kustannuksen mukaisesti. Henkilövakuutus on esimerkiksi henkivakuutus, jossa korvaus maksetaan vakuutuskirjalla sovitun summan mukaisesti, eivätkä kustannukset vaikuta korvausmäärään.
Tilastollisesti Suomessa vakuutetaan enemmän lapsiperheitä kuin aikuisia, joilla lapsia ei ole, mutta kummankin luokan kohdalla vakuutusten määrän kehitys on ollut positiivista. Tilastollisesta näkökulmasta työssä tarkastellaan myös eri hallintoalueilla sattuvia vahinkotapahtumia. Suurin määrä vahingoista tapahtuu ehdottomasti pääkaupunkiseudulla, mutta kun määrät suhteutetaan väestölukuun, jakautuvat vahingot melko tasaisesti hallintoalueiden välillä. Vakuutukset hinnoitellaan aina riskin mukaisesti. Merkittävimpiä riskiin vaikuttavia tekijöitä ovat ikä ja paikkakunta. Henkivakuutuksen hinta on voimakkaimmin sidoksissa ikään ja vuotuinen nousu on suurempaa aina 60 vuotiaaksi asti. Hoitokuluvakuutuksen hinnoittelun kautta työssä myös näkee, kuinka maakunta vaikuttaa vakuutuksen hintaan.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan hoitokuluvakuutuksen kannattavuutta esimerkkitapauksin. Ensimmäisessä esimerkissä tulot ovat niin pienet kuluihin verrattuna, että 150 euron hoitokuluvakuutus on kaikkein kannattavin, kun taas toisessa esimerkissä tulot ovat suuremmat, jolloin myös omavastuuosuuden kannattaa olla suurempi.
Henkilövakuutukset ovat siis erinomainen tapa turvautua henkilöriskeiltä ja vuosimaksuun verrattuna myös kannattavuus säilyy, kun huomioidaan myös korvausmäärä, joka vakuutuksesta voidaan maksaa. Pahimmassa tapauksessa vakuutus jää kannattamattomaksi, sillä henkilö on terve, eikä näin vakuutusta ole tarvinnut käyttää. Suhteessa kuitenkin mahdollisiin hoitokuluihin, tämä on pieni riski.
Teoriaosuudessa käsitellään ensin riskin käsitettä sekä minkälaisia riskejä kotitaloudesta löytyy. Henkilöriskit ovat yksiä suurimmista kotitaloutta uhkaavista riskeistä ja niiden varalle kannattaa pohtia sopiva riskinhallintakeino. Vakuuttaminen on yksi riskinhallintakeinoista, jolla riskiä siirretään vakuutusyhtiölle. Suomessa on kattava sosiaaliturva, mutta tämä jättää aukkoja niiden tuomaan turvaan elintasoerojen vuoksi. Näitä aukkoja voi täyttää yksityisellä henkilövakuutuksella.
Henkilövakuutukset voidaan jakaa kahteen pääluokkaan vahinkovakuutuksiin ja henkilövakuutuksiin. Henkilövahinkovakuutukset ovat esimerkiksi sairaus- ja tapaturmavakuutukset, joissa korvaukset maksetaan sattuneen vahingon aiheuttaman kustannuksen mukaisesti. Henkilövakuutus on esimerkiksi henkivakuutus, jossa korvaus maksetaan vakuutuskirjalla sovitun summan mukaisesti, eivätkä kustannukset vaikuta korvausmäärään.
Tilastollisesti Suomessa vakuutetaan enemmän lapsiperheitä kuin aikuisia, joilla lapsia ei ole, mutta kummankin luokan kohdalla vakuutusten määrän kehitys on ollut positiivista. Tilastollisesta näkökulmasta työssä tarkastellaan myös eri hallintoalueilla sattuvia vahinkotapahtumia. Suurin määrä vahingoista tapahtuu ehdottomasti pääkaupunkiseudulla, mutta kun määrät suhteutetaan väestölukuun, jakautuvat vahingot melko tasaisesti hallintoalueiden välillä. Vakuutukset hinnoitellaan aina riskin mukaisesti. Merkittävimpiä riskiin vaikuttavia tekijöitä ovat ikä ja paikkakunta. Henkivakuutuksen hinta on voimakkaimmin sidoksissa ikään ja vuotuinen nousu on suurempaa aina 60 vuotiaaksi asti. Hoitokuluvakuutuksen hinnoittelun kautta työssä myös näkee, kuinka maakunta vaikuttaa vakuutuksen hintaan.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan hoitokuluvakuutuksen kannattavuutta esimerkkitapauksin. Ensimmäisessä esimerkissä tulot ovat niin pienet kuluihin verrattuna, että 150 euron hoitokuluvakuutus on kaikkein kannattavin, kun taas toisessa esimerkissä tulot ovat suuremmat, jolloin myös omavastuuosuuden kannattaa olla suurempi.
Henkilövakuutukset ovat siis erinomainen tapa turvautua henkilöriskeiltä ja vuosimaksuun verrattuna myös kannattavuus säilyy, kun huomioidaan myös korvausmäärä, joka vakuutuksesta voidaan maksaa. Pahimmassa tapauksessa vakuutus jää kannattamattomaksi, sillä henkilö on terve, eikä näin vakuutusta ole tarvinnut käyttää. Suhteessa kuitenkin mahdollisiin hoitokuluihin, tämä on pieni riski.