Rörordningsföljden vid venös blodprovstagning
Ahtola, Alma (2019)
Ahtola, Alma
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324429
Tiivistelmä
Eri verinäytetutkimuksia määrätään ja otetaan yleensä yhdellä näytteenottokerralla, jolloin myös eri lisäaineita sisältäviä näyteputkia täytetään vuoron perään. Lisäaineiden tehtävänä ja tarkoituksena on säilyttää veren eri komponentit ja ainepitoisuudet muuttumattomina analysointiin saakka, jotta nämä heijastavat kehon eri toimintoja ja terveydentilaa. Kun verinäytteitä kerätään useampaan putkeen samanaikaisesti, on olemassa riski että lisäaineita siirtyy muihin putkiin saastuttaen kyseiset näytteet. Tämä voi vaikuttaa koetuloksiin, jonka seurauksena voi olla väärän hoidon valinta tai diagnoosin määrittäminen. Tästä syystä on olemassa tiettyjä suosituksia siitä, missä järjestyksessä eri koeputket tulisi täyttää saman laskimoverinäytteenoton aikana.
Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsastus, jonka määrä on selvittää ja selittää suositusten taustalla olevat perustelut jotta syy, miksi suositettu näyteputkijärjestys on preanalytiikan kannalta tärkeä vaihe.
Näytteenottovälineiden ja siten myös putkijärjestyksen suosituksissa ja ohjeissa esiintyy erilaisuuksia, mutta päättävät tekijät ovat putkissa käytettävien lisäaineiden vaikutukset sekä erilaiset tutkimukset. Vaikka saastumisriskiä pidetään pienenä kun moderneja näytteenottojärjestelmiä käytetään, ovat standardisoidut määräykset näytteen laadun ja koetulosten luotettavan tulkinnan kannalta tärkeitä.
Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsastus, jonka määrä on selvittää ja selittää suositusten taustalla olevat perustelut jotta syy, miksi suositettu näyteputkijärjestys on preanalytiikan kannalta tärkeä vaihe.
Näytteenottovälineiden ja siten myös putkijärjestyksen suosituksissa ja ohjeissa esiintyy erilaisuuksia, mutta päättävät tekijät ovat putkissa käytettävien lisäaineiden vaikutukset sekä erilaiset tutkimukset. Vaikka saastumisriskiä pidetään pienenä kun moderneja näytteenottojärjestelmiä käytetään, ovat standardisoidut määräykset näytteen laadun ja koetulosten luotettavan tulkinnan kannalta tärkeitä.