Vanhempani laulavat, minäkin laulan : Musikaalisuus, musiikin opetus ja musiikin harrastus
Mäkinen, Henna (2019)
Mäkinen, Henna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324165
Tiivistelmä
Musiikki on yleinen harrastus lasten keskuudessa. Kuitenkin musiikin aktiivinen harrastaminen on aikojen saatossa muuttanut muotoaan ja sen suosio on laskenut. Musiikin harrastaminen ymmärretään varsin laajana käsitteenä. Siihen lukeutuu laulaminen kuorossa tai yksin, ohjattuna tai omatoimisesti, samoin instrumentin soitto ohjatusti konservatoriossa, kansalaisopistossa tai koulun kerhobändissä.
Kyseessä on laadullisella tutkimusmenetelmällä tehty selvitys. Selvityksen kohteena on 3. ̶ 7. luokkien oppilaat Evijärven ala- ja yläkoulussa. Aineiston kokoaminen toteutettiin monivalintakyselynä, joka oli lyhyehkö A4-mittainen, ja se toteutettiin luokissa oman opettajan valvomana. Kyselyyn kului aikaa n. 5-10 minuuttia. Kyselystä haluttiin mahdollisimman helppo ja ymmärrettävä, jotta nuorimmatkin kyselyn täyttäjät suoriutuisivat tehtävästä. Vastauksia tuli yhteensä 117 kpl. Kyselyssä kysyttiin mm. pitävätkö oppilaat musiikkitunnilla laulamisesta ja heidän vapaa-ajan lauluharrastuksestaan. Perheen musiikinharrastuksesta kysymyksiä oli lähinnä vanhempien laulamisesta sekä musiikin kuuntelemista ja konserteissa käymistä. Oppilaille esitettiin kysymyksiä myös heidän soittoharrastuksistaan ja sitä, soittavatko he ohjatusti jotain soitinta ja jos he ovat lopettaneet, syytä siihen.
Kyselyn tuloksista näki musiikin harrastuksen pitäneen edelleen paikkansa yhtenä suosituimmista harrastuksista. Kysely myös vahvisti käsitystäni vanhempien esimerkin vaikutuksesta lasten tekemiin valintoihin. Vaikka musiikin harrastamisen suosio oli tiedossani, silti pidin soittoharrastuksen aloittaneiden määrää suurena. Enemmän pohdintaa aiheutti soittoharrastuksen lopettaneiden määrä. Myönteisenä pidin kuitenkin sitä, että monet ovat kiinnostuneet aloittamaan musiikin harrastamisen. Vaikka harrastamisen suosio välillä laski, niin yläkouluun siirtyessä suhtautuminen musiikkiin ja omatoimiseen laulamiseen muuttui myönteiseksi.
Kyseessä on laadullisella tutkimusmenetelmällä tehty selvitys. Selvityksen kohteena on 3. ̶ 7. luokkien oppilaat Evijärven ala- ja yläkoulussa. Aineiston kokoaminen toteutettiin monivalintakyselynä, joka oli lyhyehkö A4-mittainen, ja se toteutettiin luokissa oman opettajan valvomana. Kyselyyn kului aikaa n. 5-10 minuuttia. Kyselystä haluttiin mahdollisimman helppo ja ymmärrettävä, jotta nuorimmatkin kyselyn täyttäjät suoriutuisivat tehtävästä. Vastauksia tuli yhteensä 117 kpl. Kyselyssä kysyttiin mm. pitävätkö oppilaat musiikkitunnilla laulamisesta ja heidän vapaa-ajan lauluharrastuksestaan. Perheen musiikinharrastuksesta kysymyksiä oli lähinnä vanhempien laulamisesta sekä musiikin kuuntelemista ja konserteissa käymistä. Oppilaille esitettiin kysymyksiä myös heidän soittoharrastuksistaan ja sitä, soittavatko he ohjatusti jotain soitinta ja jos he ovat lopettaneet, syytä siihen.
Kyselyn tuloksista näki musiikin harrastuksen pitäneen edelleen paikkansa yhtenä suosituimmista harrastuksista. Kysely myös vahvisti käsitystäni vanhempien esimerkin vaikutuksesta lasten tekemiin valintoihin. Vaikka musiikin harrastamisen suosio oli tiedossani, silti pidin soittoharrastuksen aloittaneiden määrää suurena. Enemmän pohdintaa aiheutti soittoharrastuksen lopettaneiden määrä. Myönteisenä pidin kuitenkin sitä, että monet ovat kiinnostuneet aloittamaan musiikin harrastamisen. Vaikka harrastamisen suosio välillä laski, niin yläkouluun siirtyessä suhtautuminen musiikkiin ja omatoimiseen laulamiseen muuttui myönteiseksi.