"Tämä kirjasto on ollut parasta koskaan mitä Kalajoelle on saatu" : Kalajoen pääkirjaston käyttäjä- ja ei-käyttäjätutkimus
Tavasti, Anne (2019)
Tavasti, Anne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224047
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tehty asiakastyytyväisyyskysely on Kalajoen kaupungin pääkirjaston
tilaama työ. Työssä tarkasteltiin kirjaston asiakkaiden lisäksi kirjastojen ei-käyttäjiä.
Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin verkkopohjaisena Webropol-kyselynä,
ja siihen oli mahdollista vastata myös paperilomakkeella. Tulokset analysoitiin määrällisenä tutkimuksena. Kysymykset oli jaoteltu lomakkeessa erikseen asiakkaille ja
kirjaston ei-käyttäjille. Ei-käyttäjien osalta tutkimusta tehtiin myös teemahaastatteluna.
Haastattelut tehtiin pääasiassa laadullisena tutkimuksena, mutta tulosten analyysissä
käytettiin myös määrällistä tutkimusta.
Asiakastyytyväisyyskyselyssä kartoitettiin asiakkaiden mielipiteitä Kalajoen uudesta pääkirjastosta. Pääkohdat kyselyssä olivat kirjaston asiakaspalvelu, kirjaston tilat sekä kirjaston tarjoamat palvelut. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajien mielipiteitä kirjaston kokoelmasta, aukioloajoista ja kirjaston äänimaailmasta. Kyselyyn vastaajilla oli myös mahdollisuus kertoa, millaisiin kirjaston tapahtumiin he olivat osallistuneet sekä millaisia tapahtumia he toivoisivat kirjastossa järjestettävän. Osassa kysymyksiä ja kyselyn lopussa oli mahdollista antaa avointa palautetta. Kyselyyn vastanneet olivat pääasiassa tyytyväisiä uuteen kirjastoon. Kirjaston asiakaspalvelu, viihtyisät ja valoisat tilat sekä kirjaston keskeinen sijainti sai kiitosta. Eniten kritiikkiä annettiin kirjaston äänimaailmasta, toiveena olikin saada kirjastoon hiljaista tilaa. Vastaajat kirjoittivat avovastauksiin kiitosten lisäksi muutamia kehitysehdotuksia, joita kirjasto voi hyödyntää toiminnassaan.
Kirjaston ei-käyttäjien osalta tutkimus sisälsi pääasiassa kysymyksiä kirjaston käyttämisestä eri elämänvaiheissa ja tunnistaako vastaaja niitä syitä, miksi hän ei enää
kirjastoa käytä. Haastatteluissa kävi ilmi, että kirjasto mielletään edelleen vahvasti
kirjoihin ja niiden lukemiseen.
tilaama työ. Työssä tarkasteltiin kirjaston asiakkaiden lisäksi kirjastojen ei-käyttäjiä.
Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin verkkopohjaisena Webropol-kyselynä,
ja siihen oli mahdollista vastata myös paperilomakkeella. Tulokset analysoitiin määrällisenä tutkimuksena. Kysymykset oli jaoteltu lomakkeessa erikseen asiakkaille ja
kirjaston ei-käyttäjille. Ei-käyttäjien osalta tutkimusta tehtiin myös teemahaastatteluna.
Haastattelut tehtiin pääasiassa laadullisena tutkimuksena, mutta tulosten analyysissä
käytettiin myös määrällistä tutkimusta.
Asiakastyytyväisyyskyselyssä kartoitettiin asiakkaiden mielipiteitä Kalajoen uudesta pääkirjastosta. Pääkohdat kyselyssä olivat kirjaston asiakaspalvelu, kirjaston tilat sekä kirjaston tarjoamat palvelut. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajien mielipiteitä kirjaston kokoelmasta, aukioloajoista ja kirjaston äänimaailmasta. Kyselyyn vastaajilla oli myös mahdollisuus kertoa, millaisiin kirjaston tapahtumiin he olivat osallistuneet sekä millaisia tapahtumia he toivoisivat kirjastossa järjestettävän. Osassa kysymyksiä ja kyselyn lopussa oli mahdollista antaa avointa palautetta. Kyselyyn vastanneet olivat pääasiassa tyytyväisiä uuteen kirjastoon. Kirjaston asiakaspalvelu, viihtyisät ja valoisat tilat sekä kirjaston keskeinen sijainti sai kiitosta. Eniten kritiikkiä annettiin kirjaston äänimaailmasta, toiveena olikin saada kirjastoon hiljaista tilaa. Vastaajat kirjoittivat avovastauksiin kiitosten lisäksi muutamia kehitysehdotuksia, joita kirjasto voi hyödyntää toiminnassaan.
Kirjaston ei-käyttäjien osalta tutkimus sisälsi pääasiassa kysymyksiä kirjaston käyttämisestä eri elämänvaiheissa ja tunnistaako vastaaja niitä syitä, miksi hän ei enää
kirjastoa käytä. Haastatteluissa kävi ilmi, että kirjasto mielletään edelleen vahvasti
kirjoihin ja niiden lukemiseen.