Sijoitusmuodon valinta eläkesäästämistä varten
Moilanen, Miko-Markus (2019)
Moilanen, Miko-Markus
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224046
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavampaa sijoittaa rahastoihin, vai muodostaa oma sijoitussalkku ja hallinnoida sitä itse. Tavoitteena oli selvittää ovatko indeksirahastot kannattavampi sijoitusmuoto kuin aktiivisesti hoidetut rahastot vertaamalla niiden kustannuksia ja siten saada selville kannattaako aktiivisesta rahaston hoidosta maksaa suurempia hallinnointikuluja. Tämän jälkeen rahastojen tuottoja ja kuluja verrattiin itsenäisesti hallinnoitujen sijoitussalkkujen tuottoihin ja kuluihin, josta saatiin selville kannattavin sijoitusmuoto. Tutkimuksesta on hyötyä aloitteleville sijoittajille, jotka ovat kiinnostuneita pitkäaikaisesta säästämisestä.
Tutkimuksen tietoperustana on käytetty osake- ja rahastosijoittamisen kirjallisuutta, aikaisempia tutkimuksia sekä verkkoartikkeleita. Tutkimusmenetelminä on käytetty kvalitatiivista menetelmää vertailtavien rahastojen valitsemiseen, sekä kvantitatiivista menetelmää itsenäisesti hallinnoitujen sijoitussalkkujen valintaan. Rahastojen tuotoista ja kustannuksista saadut tiedot ovat peräisin Morningstar-sivustolta sekä kunkin rahoituslaitoksen omilta sivuilta.
Rahastot on valittu tutkimukseen siten, että jokaisesta rahoituslaitoksesta löytyy samoille markkinoille sijoittava indeksirahasto sekä aktiivisesti hoidettu rahasto. Itsenäisesti hallinnoidut sijoitussalkut on valittu tutkimukseen Nordnetistä saatavilla olleiden tietojen pohjalta. Salkut on poimittu Suomi Finland-ryhmästä järjestämällä hakutulokset laskevaan järjestykseen kolmen vuoden tuottojen mukaan. Tutkimukseen kuitenkin valitsin vain sellaiset salkut jotka olivat perustettu vähintään viisi vuotta sitten, koska Nordnetin suurin seurantaväli on viisi vuotta. Kävin läpi kaksisataaviisikymmentäviisisalkkua, joista sata oli vähintään viisi vuotta vanhoja ja olivat kelvollisia vertailuun.
Tutkimuksessa on verrattu valittujen sijoitusratkaisujen tuottoja ja kustannuksia toisiinsa yksiselitteisesti, jotta saadaan mahdollisimman selvä vastaus, mikä vaihtoehdoista on taloudellisesti kannattavin. Tutkimuksessa on myös huomioitu niin korkojen kuin myös kustannusten vaikutus pitkällä aikavälillä jota on havainnollistettu taulukoilla.
Vertailun tuloksena kävi ilmi, että keskivertosijoittaja voi itsenäisellä hallinnoinnilla saada huomattavasti parempaa tuottoa kuin rahastot, mutta kuten tutkimuksessa myös käy ilmi, jo yhden prosentin muutoksella vuosikustannuksissa on merkittävä vaikutus kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.
Pitkällä aikavälillä indeksirahastot ovat keskivertosijoittajalle kannattavin vaihtoehto, kun ottaa huomioon kustannusten suhteen tuottoihin, etenkin kuukausisäästämisessä. Itsenäinen hallinnointi voi olla kannattavampaa, mutta vain jos käy kauppaa aktiivisesti ja tekee hyviä sijoituspäätöksiä tai hyvin passiivisesti ja tekee muutaman korjauksen vuodessa.
Tutkimuksen tietoperustana on käytetty osake- ja rahastosijoittamisen kirjallisuutta, aikaisempia tutkimuksia sekä verkkoartikkeleita. Tutkimusmenetelminä on käytetty kvalitatiivista menetelmää vertailtavien rahastojen valitsemiseen, sekä kvantitatiivista menetelmää itsenäisesti hallinnoitujen sijoitussalkkujen valintaan. Rahastojen tuotoista ja kustannuksista saadut tiedot ovat peräisin Morningstar-sivustolta sekä kunkin rahoituslaitoksen omilta sivuilta.
Rahastot on valittu tutkimukseen siten, että jokaisesta rahoituslaitoksesta löytyy samoille markkinoille sijoittava indeksirahasto sekä aktiivisesti hoidettu rahasto. Itsenäisesti hallinnoidut sijoitussalkut on valittu tutkimukseen Nordnetistä saatavilla olleiden tietojen pohjalta. Salkut on poimittu Suomi Finland-ryhmästä järjestämällä hakutulokset laskevaan järjestykseen kolmen vuoden tuottojen mukaan. Tutkimukseen kuitenkin valitsin vain sellaiset salkut jotka olivat perustettu vähintään viisi vuotta sitten, koska Nordnetin suurin seurantaväli on viisi vuotta. Kävin läpi kaksisataaviisikymmentäviisisalkkua, joista sata oli vähintään viisi vuotta vanhoja ja olivat kelvollisia vertailuun.
Tutkimuksessa on verrattu valittujen sijoitusratkaisujen tuottoja ja kustannuksia toisiinsa yksiselitteisesti, jotta saadaan mahdollisimman selvä vastaus, mikä vaihtoehdoista on taloudellisesti kannattavin. Tutkimuksessa on myös huomioitu niin korkojen kuin myös kustannusten vaikutus pitkällä aikavälillä jota on havainnollistettu taulukoilla.
Vertailun tuloksena kävi ilmi, että keskivertosijoittaja voi itsenäisellä hallinnoinnilla saada huomattavasti parempaa tuottoa kuin rahastot, mutta kuten tutkimuksessa myös käy ilmi, jo yhden prosentin muutoksella vuosikustannuksissa on merkittävä vaikutus kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.
Pitkällä aikavälillä indeksirahastot ovat keskivertosijoittajalle kannattavin vaihtoehto, kun ottaa huomioon kustannusten suhteen tuottoihin, etenkin kuukausisäästämisessä. Itsenäinen hallinnointi voi olla kannattavampaa, mutta vain jos käy kauppaa aktiivisesti ja tekee hyviä sijoituspäätöksiä tai hyvin passiivisesti ja tekee muutaman korjauksen vuodessa.