Vanhempainohjauksen kehittäminen Foniatrian poliklinikalla kielihäiriöisen lapsen kuntouttavan arjen rakentumiseksi
Tahvanainen, Hannele (2019)
Tahvanainen, Hannele
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223829
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää vanhempainohjausta Foniatrian poliklinikalla. Tavoitteena oli kielihäiriöisen lapsen kuntouttavan arjen rakentuminen.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston keruu toteutui laadullisin menetelmin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen aineiston keruu toteutui vanhempien teemahaastatteluilla. Haastattelujen tuloksena tuotettiin aineistoa siitä, mitä on hyvä ohjaus kuntouttavan arjen rakentumiseksi lasten vanhempien näkökulmasta. Toinen aineiston keruu toteutui ammattilaisista muodostetun kehittäjäryhmän yhteiskehittelyllä Learning Cafe-menetelmää käyttäen. Tuloksena saatiin aineistoa siitä, mitä on hyvä ohjaus kuntouttavan arjen rakentumiseksi ammattilaisten näkökulmasta huomioiden lasten vanhempien näkökulma. Molemmat aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus hyvästä vanhempien ohjauskäytännöstä kielihäiriöisten lasten kuntouttavan arjen rakentumiseksi. Hyvä vanhempainohjaus kielihäiriöisen lapsen kuntouttavan arjen rakentumiseksi tulee linkittyä tiiviisti osaksi lapsen kuntoutumisen rakentumista ja perheen arkea. Merkityksellistä on huomioida perheen kokonaistilanne. Hyvä vanhempainohjaus rakentuu vanhemman ja ammattilaisen molemminpuolisesta tutustumisesta, yhdessä pohtien ja yhdessä tehden asioita yksilöllisen tarpeen mukaan. Hyvä vanhempainohjaus edellyttää luottamusta, kannustusta ja ammattilaisen aktiivista roolia. Merkityksellistä on jatkuvuus ja rajapintojakin ylittävä yhteistyö lapsen kuntoutumista tukevista toimijoista muodostuvan verkoston kanssa.
Kehittämistyön seuraava vaihe on tuloksien vieminen käytäntöön. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää lähdettäessä kehittämään monitahoista yhteistoimintaa (varhaiskasvatus/koulu, perusterveydenhuolto, kuntouttavataho sekä maksajatahot).
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston keruu toteutui laadullisin menetelmin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen aineiston keruu toteutui vanhempien teemahaastatteluilla. Haastattelujen tuloksena tuotettiin aineistoa siitä, mitä on hyvä ohjaus kuntouttavan arjen rakentumiseksi lasten vanhempien näkökulmasta. Toinen aineiston keruu toteutui ammattilaisista muodostetun kehittäjäryhmän yhteiskehittelyllä Learning Cafe-menetelmää käyttäen. Tuloksena saatiin aineistoa siitä, mitä on hyvä ohjaus kuntouttavan arjen rakentumiseksi ammattilaisten näkökulmasta huomioiden lasten vanhempien näkökulma. Molemmat aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus hyvästä vanhempien ohjauskäytännöstä kielihäiriöisten lasten kuntouttavan arjen rakentumiseksi. Hyvä vanhempainohjaus kielihäiriöisen lapsen kuntouttavan arjen rakentumiseksi tulee linkittyä tiiviisti osaksi lapsen kuntoutumisen rakentumista ja perheen arkea. Merkityksellistä on huomioida perheen kokonaistilanne. Hyvä vanhempainohjaus rakentuu vanhemman ja ammattilaisen molemminpuolisesta tutustumisesta, yhdessä pohtien ja yhdessä tehden asioita yksilöllisen tarpeen mukaan. Hyvä vanhempainohjaus edellyttää luottamusta, kannustusta ja ammattilaisen aktiivista roolia. Merkityksellistä on jatkuvuus ja rajapintojakin ylittävä yhteistyö lapsen kuntoutumista tukevista toimijoista muodostuvan verkoston kanssa.
Kehittämistyön seuraava vaihe on tuloksien vieminen käytäntöön. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää lähdettäessä kehittämään monitahoista yhteistoimintaa (varhaiskasvatus/koulu, perusterveydenhuolto, kuntouttavataho sekä maksajatahot).