Keskustelusta kehittämiseen, kehittämisestä käytäntöön : johtajan rooli ammatillisen toimijuuden tukijana varhaiskasvatuksessa
Salonen, Hanna; Vainio-Oja, Taru (2019)
Salonen, Hanna
Vainio-Oja, Taru
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123772
Tiivistelmä
Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan vuonna 2018 ja siinä säädettiin muun muassa henkilöstörakenteesta. Uuden lain mukaan päiväkodin työntekijöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus, joista vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Lailla on siirtymäsäädös vuoteen 2030 asti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia uuden henkilöstörakenteen haasteita ja mahdollisuuksia sekä selvittää päiväkodin johtajan roolia ammatillisen toimijuuden tukemisen näkökulmasta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö oli osa varhaiskasvatuksen työelämän ja korkeakoulutusten yhteistä uutta henkilöstörakennetta koskevaa tutkimushanketta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui moniammatillisen yhteistyön ja ammatillisen toimijuuden käsitteistä ja niissä painotettiin päiväkodin johtajan näkökulmaa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin päiväkotien johtajilta (n=5), joiden yksiköissä kokeiltiin uuden henkilöstörakenteen mukaista toimintaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimustulosten mukaan moniammatillisen yhteistyön haasteina ovat epäselvät työnkuvat sekä ajan järjestäminen yhteisille keskusteluille ja työn suunnittelulle. Lisäksi vanhojen työnkuvien vaikutus hidastaa moniammatillisen yhteistyön kehittämistä ja uusien työnkuvien muodostumista. Mahdollisuutena nähtiin eri ammattiryhmien ammatillisen osaaminen hyödyntäminen ja varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva koettiin moniammatillista yhteistyötä täydentävänä muutoksena. Johtajan tehtävä ammatillisen toimijuuden tukemisessa on järjestää aikaa yhteisille keskusteluille, jakaa johtamisvastuuta, luoda avointa ja hyväkysyvää ilmapiiriä sekä osallistaa työntekijöitä yhteisen vision suunnittelussa.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, miten uuden varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstörakenne lähtee kehittymään ja kuinka se vaikuttaa yksikön ja ryhmän toimintaan.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui moniammatillisen yhteistyön ja ammatillisen toimijuuden käsitteistä ja niissä painotettiin päiväkodin johtajan näkökulmaa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin päiväkotien johtajilta (n=5), joiden yksiköissä kokeiltiin uuden henkilöstörakenteen mukaista toimintaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimustulosten mukaan moniammatillisen yhteistyön haasteina ovat epäselvät työnkuvat sekä ajan järjestäminen yhteisille keskusteluille ja työn suunnittelulle. Lisäksi vanhojen työnkuvien vaikutus hidastaa moniammatillisen yhteistyön kehittämistä ja uusien työnkuvien muodostumista. Mahdollisuutena nähtiin eri ammattiryhmien ammatillisen osaaminen hyödyntäminen ja varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva koettiin moniammatillista yhteistyötä täydentävänä muutoksena. Johtajan tehtävä ammatillisen toimijuuden tukemisessa on järjestää aikaa yhteisille keskusteluille, jakaa johtamisvastuuta, luoda avointa ja hyväkysyvää ilmapiiriä sekä osallistaa työntekijöitä yhteisen vision suunnittelussa.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, miten uuden varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstörakenne lähtee kehittymään ja kuinka se vaikuttaa yksikön ja ryhmän toimintaan.