Kymppiluokan hyvinvointia rakentamassa: Hyvinvointikurssi oppilaan jaksamisen tukena peruskoulun lisäopetuksessa
Perkiö, Samuli (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823272
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823272
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena lisäopetukseen osallistuvat oppilaat kokevat opiskelun kymppiluokalla ja miten he kokevat hyvinvointikurssin tukevan heidän jaksamistaan.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on peruskoulun lisäopetus ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy. Viitekehyksen sisältä tutkimusongelmiksi nousivat oppilaiden kokemukset lisäopetukseen osallistumisesta ja hyvinvointikurssista.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi Myllypuron peruskoulussa järjestettyyn lisäopetukseen lukuvuonna 2018–2019 osallistuneita oppilaita. Oppilaita oli yhteensä 20 ja heistä 15 vastasi kyselyyn. Lisäksi aineistoon haastateltiin kolmea oppilasta. Saatua aineistoa tulkittiin aineistolähtöisen analyysin avulla pääosin laadullisesti, sillä vaikka kyselyn vastaukset tuottivat sekä määrällistä että laadullista tietoa, määrällinen tieto jäi melko vähäiseksi.
Tuloksista ilmeni, että oppilaat olivat tyytyväisiä lisäopetukseen hakeutumiseen ja he kokevat opiskelun kymppiluokalla mielekkäänä. Oppilaiden mielestä opiskelu kymppiluokalla on peruskouluun verrattuna kevyempää ja he saavat opiskeluun enemmän tukea, mikä lisää onnistumista opiskelussa ja parantaa oppilaiden jaksamista. Aineisto myös vahvistaa näkemystä, jonka mukaan oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys lisäopetukseen hakeutumisessa.
Hyvinvointikurssin merkitys oppilaiden jaksamiselle osoittautui vähäiseksi. Osa oppilaista piti kurssia hyvänä, mutta vastaavasti osa oppilaista piti sitä hyödyttömänä ja turhana. Arvioidessaan hyvinvointikurssia asteikolla 1–5 suurin osa oppilaista valitsi arvon 3, mitä voisi ilmaista nuorten kielellä termeillä ”ihan ok” tai ”ihan sama”.
Tällaisenaan toteutettu hyvinvointikurssi on myös esimerkki työtavasta, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät pitkäkestoista yhteistyötä samojen nuorten hyväksi. Vaikka jokainen lisäopetusryhmä on erilainen, on niistä löydettävissä yhteisiä, tunnistettavia piirteitä ja opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää jatkossa koulukohtaisen lisäopetuksen suunnittelussa.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on peruskoulun lisäopetus ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy. Viitekehyksen sisältä tutkimusongelmiksi nousivat oppilaiden kokemukset lisäopetukseen osallistumisesta ja hyvinvointikurssista.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi Myllypuron peruskoulussa järjestettyyn lisäopetukseen lukuvuonna 2018–2019 osallistuneita oppilaita. Oppilaita oli yhteensä 20 ja heistä 15 vastasi kyselyyn. Lisäksi aineistoon haastateltiin kolmea oppilasta. Saatua aineistoa tulkittiin aineistolähtöisen analyysin avulla pääosin laadullisesti, sillä vaikka kyselyn vastaukset tuottivat sekä määrällistä että laadullista tietoa, määrällinen tieto jäi melko vähäiseksi.
Tuloksista ilmeni, että oppilaat olivat tyytyväisiä lisäopetukseen hakeutumiseen ja he kokevat opiskelun kymppiluokalla mielekkäänä. Oppilaiden mielestä opiskelu kymppiluokalla on peruskouluun verrattuna kevyempää ja he saavat opiskeluun enemmän tukea, mikä lisää onnistumista opiskelussa ja parantaa oppilaiden jaksamista. Aineisto myös vahvistaa näkemystä, jonka mukaan oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys lisäopetukseen hakeutumisessa.
Hyvinvointikurssin merkitys oppilaiden jaksamiselle osoittautui vähäiseksi. Osa oppilaista piti kurssia hyvänä, mutta vastaavasti osa oppilaista piti sitä hyödyttömänä ja turhana. Arvioidessaan hyvinvointikurssia asteikolla 1–5 suurin osa oppilaista valitsi arvon 3, mitä voisi ilmaista nuorten kielellä termeillä ”ihan ok” tai ”ihan sama”.
Tällaisenaan toteutettu hyvinvointikurssi on myös esimerkki työtavasta, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät pitkäkestoista yhteistyötä samojen nuorten hyväksi. Vaikka jokainen lisäopetusryhmä on erilainen, on niistä löydettävissä yhteisiä, tunnistettavia piirteitä ja opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää jatkossa koulukohtaisen lisäopetuksen suunnittelussa.