Sastamalan kaupunginkirjaston käyttäjätutkimus
Lappalainen, Riina (2019)
Lappalainen, Riina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823192
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on keskitytty siihen keitä Sastamalan kirjaston asiakkaat ovat, mitä kirjaston palveluja he käyttävät ja miten heitä voidaan palvella paremmin. Kiinnostuksena on myös kirjaston vaikutus ja merkitys sastamalalaisten elämässä sekä onko kirjasto heidän mielestään tarpeellinen. Tutkimuksessa selvitetään asukkaiden mielipiteitä, toiveita ja tarpeita kirjaston mahdollisen remontin suhteen, jota suunnitellaan hankkeen Toiminnat, tekijät ja tilat sopusointuun, kautta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja kyselylomakkeilla. Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, eli laadullinen, mutta siinä hyödynnettiin myös kvantitatiivista menetelmää. Haastatteluissa, joihin osallistui seitsemän henkilöä, käytettiin kaikille haastateltaville samaa runkoa, mutta edettiin joustavasti aiheen ympärillä. Kysymyslomakkeita jaettiin eri menetelmillä sähköisesti ja fyysisesti. Kyselyn vastauksista tähän tutkimukseen käytettiin 226 lomakkeen tietoja.
Tuloksissa selvisi, että kirjaston pääkäyttäjäryhmät ovat työssäkäyvät, keski-ikäiset naiset sekä eläkkeellä olevat miehet. Kirjaston palveluista käytetään eniten lainausta, palautusta, Piki-verkkokirjastoa, kirjaston tiloja, tietokoneita ja tulostusta sekä näyttelyitä. Kyselyyn vastasi paljon aktiivisia kirjaston käyttäjiä ja heistä suurin osa käytti kirjastoa viikoittain tai kuukausittain. Kirjaston kokoelma vastasi kohtuullisen hyvin käyttäjiensä tarpeita. Kirjasto sai hyvää palautetta asiakaspalvelustaan. Kirjaston aukioloajat sekä viestintä ja markkinointi saivat kehitystoiveita. Kirjasto sai paljon myös muuta palautetta ja toiveita.
Kirjastoilla on edelleen merkitystä käyttäjilleen. Kirjastopalvelu eri osineen todettiin tarpeelliseksi ja kirjastolla todettiin olevan vaikutusta käyttäjiensä elämään. Kirjasto ei ole enää asiakkaiden mielestä pelkkä lainasto vaan enemmänkin monitoimitalo. Kirjastoilla todettiin olevan merkittävä rooli lukutaidon edistämisessä ja lukemaan innostamisessa. Kirjaston ajateltiin myös olevan kohtaamispaikka, jolla on yhteisöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Kirjasto sai hankkeeseen paljon toiveita ja kehitysehdotuksia tilojen muokkaamista varten. Eniten parannusta todettiin tarvitsevan lehtisali ja kirjaston kalusteet.
Tuloksissa selvisi, että kirjaston pääkäyttäjäryhmät ovat työssäkäyvät, keski-ikäiset naiset sekä eläkkeellä olevat miehet. Kirjaston palveluista käytetään eniten lainausta, palautusta, Piki-verkkokirjastoa, kirjaston tiloja, tietokoneita ja tulostusta sekä näyttelyitä. Kyselyyn vastasi paljon aktiivisia kirjaston käyttäjiä ja heistä suurin osa käytti kirjastoa viikoittain tai kuukausittain. Kirjaston kokoelma vastasi kohtuullisen hyvin käyttäjiensä tarpeita. Kirjasto sai hyvää palautetta asiakaspalvelustaan. Kirjaston aukioloajat sekä viestintä ja markkinointi saivat kehitystoiveita. Kirjasto sai paljon myös muuta palautetta ja toiveita.
Kirjastoilla on edelleen merkitystä käyttäjilleen. Kirjastopalvelu eri osineen todettiin tarpeelliseksi ja kirjastolla todettiin olevan vaikutusta käyttäjiensä elämään. Kirjasto ei ole enää asiakkaiden mielestä pelkkä lainasto vaan enemmänkin monitoimitalo. Kirjastoilla todettiin olevan merkittävä rooli lukutaidon edistämisessä ja lukemaan innostamisessa. Kirjaston ajateltiin myös olevan kohtaamispaikka, jolla on yhteisöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Kirjasto sai hankkeeseen paljon toiveita ja kehitysehdotuksia tilojen muokkaamista varten. Eniten parannusta todettiin tarvitsevan lehtisali ja kirjaston kalusteet.