Tulkki taskussasi – Kielenkääntäjäsovelluksen hyöty terveysalan ammattilaisen näkökulmasta
Virtanen, Emma (2019)
Virtanen, Emma
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823154
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhuollon ammattilaiset ovat kokeneet vieraskieliset potilaat ja kielimuurin terveydenhuollossa, mitä keinoja he ovat käyttäneet hoitotilanteissa, kun yhteistä kieltä ei ole, sekä miten he ovat kokeneet tulkkipalvelut työssään. Lisäksi tässä työssä on pyritty selvittämään terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä tulkkisovelluksesta, jos sellainen olisi käytössä. Opinnäytetyö on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja tietoa on kerätty myös kyselyn avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on ollut peilata Tulkki taskussasi- innovaation käyttöarvoa viimeaikaisiin tutkimuksiin, artikkeleihin, kirjallisuuteen ja opinnäytetöihin. Kerätyn tiedon avulla on selvitetty, millä tavalla asiaa on aikaisemmin tutkittu, minkälaisista näkökulmista ja millä tavalla kyselyn tulokset suhtautuvat aikaisempiin tutkimuksiin.
Vieraskielisiä potilaita kohdatessa terveydenhoitohenkilökunta käyttää monenlaisia vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja, jos yhteistä kieltä ei ole. Tämä nousi esille niin aikaisemmissa tutkimuksissa kuin kyselyssäkin. Vieraskielisten potilaiden kohdalla suureksi ongelmaksi on koettu viestin ymmärtämisen varmistaminen, sekä epävarmuus hoitotilanteessa, että sen jälkeen. Ammattitulkkia on usein vaikea saada ja sen käyttöön hoitotilanteessa vaikuttaa monet inhimilliset tekijät. Omaisten käyttäminen tulkkina taas on ongelmallista monesta syystä ja sitä ei suosita hoitohenkilökunnan keskuudessa. Omaisen apuun joudutaan usein kuitenkin tyytymään, jos ammattitulkkia ei tarpeen hetkellä saada. Tämä on tyypillistä varsinkin virka-ajan ulkopuolella. Huomioitavaa oli, kuinka ammattitulkin käyttöön näyttää liittyvän epävarmuustekijöitä ja osittain myös suurempia luottamusongelmia. Vaikka kokemukset tulkkipalveluista pääasiassa olivat hyviä, oli vastakkaisiakin kokemuksia. Tutkimuksissa nousi esille, että tulkin käännökseen ei välttämättä voi luottaa, oikeanlaista tulkkia voi olla vaikea saada ja inhimilliset tekijät vaikuttavat tulkkaustilanteeseen enemmän kuin olisi toivottavaa.
Tulosten perusteella terveydenhuollossa näyttäisi olevan tarvetta tulkkisovellukselle. Suomenkielisillä markkinoilla ei tällä hetkellä ole tarjolla sovellusta, joka olisi yhtä kattava ja laaja kuin Tulkki taskussasi, joten sen jatkokehittely olisi perusteltua.
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on ollut peilata Tulkki taskussasi- innovaation käyttöarvoa viimeaikaisiin tutkimuksiin, artikkeleihin, kirjallisuuteen ja opinnäytetöihin. Kerätyn tiedon avulla on selvitetty, millä tavalla asiaa on aikaisemmin tutkittu, minkälaisista näkökulmista ja millä tavalla kyselyn tulokset suhtautuvat aikaisempiin tutkimuksiin.
Vieraskielisiä potilaita kohdatessa terveydenhoitohenkilökunta käyttää monenlaisia vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja, jos yhteistä kieltä ei ole. Tämä nousi esille niin aikaisemmissa tutkimuksissa kuin kyselyssäkin. Vieraskielisten potilaiden kohdalla suureksi ongelmaksi on koettu viestin ymmärtämisen varmistaminen, sekä epävarmuus hoitotilanteessa, että sen jälkeen. Ammattitulkkia on usein vaikea saada ja sen käyttöön hoitotilanteessa vaikuttaa monet inhimilliset tekijät. Omaisten käyttäminen tulkkina taas on ongelmallista monesta syystä ja sitä ei suosita hoitohenkilökunnan keskuudessa. Omaisen apuun joudutaan usein kuitenkin tyytymään, jos ammattitulkkia ei tarpeen hetkellä saada. Tämä on tyypillistä varsinkin virka-ajan ulkopuolella. Huomioitavaa oli, kuinka ammattitulkin käyttöön näyttää liittyvän epävarmuustekijöitä ja osittain myös suurempia luottamusongelmia. Vaikka kokemukset tulkkipalveluista pääasiassa olivat hyviä, oli vastakkaisiakin kokemuksia. Tutkimuksissa nousi esille, että tulkin käännökseen ei välttämättä voi luottaa, oikeanlaista tulkkia voi olla vaikea saada ja inhimilliset tekijät vaikuttavat tulkkaustilanteeseen enemmän kuin olisi toivottavaa.
Tulosten perusteella terveydenhuollossa näyttäisi olevan tarvetta tulkkisovellukselle. Suomenkielisillä markkinoilla ei tällä hetkellä ole tarjolla sovellusta, joka olisi yhtä kattava ja laaja kuin Tulkki taskussasi, joten sen jatkokehittely olisi perusteltua.