Nuoren toimijuuden vahvistuminen siirtymisvaiheessa lasten kuntoutuspalveluista aikuisten palveluihin
Matikainen, Tuula (2019)
Matikainen, Tuula
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722874
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää siirtymisvaihetta lasten kuntoutuspalveluista aikuisten palveluihin nuoren aktiivisen toimijuuden vahvistumiseksi. Työn tuotoksena muodostui kuvaus siitä, mitä siirtymävaiheen käytäntöjä tulevaisuudessa tarvitaan nuoren aktiivisen toimijuuden vahvistumiseksi.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Työ eteni vaiheittain siten, että nykyisten siirtymävaiheen käytäntöjen kartoittamiseen käytettiin web-kyselyä siirtymävaiheessa oleville ja sen ohittaneille nuorille sekä sairaalan neurologisen osaston hoitohenkilöstölle. Aineistonanalyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällön analyysi ja sisällön erittely. Kyselyn analysoitu aineisto toimi alustuksena tulevaisuudessa tarvittavien käytäntöjen yhteiskehittelylle. Yhteiskehittelyn kehittäjäryhmä koostui kahdesta siirtymävaiheen ohittaneesta nuoresta ja neljästä ammattilaisesta. Yhteiskehittely toteutettiin learning cafe-menetelmää käyttäen. Yhteiskehittelyn aineisto analysoitiin käyt-tämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan nuoren mielipiteiden huomioiminen ja nuoren osallistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon vahvistavat nuoren vastuunottamista ja aktiivista toimijuutta. Siirtymävaiheen ajankohdassa tulee huomioida yksilöllisesti nuoren elämäntilanne. Nuoren ja ammattilaisten välinen avoin vuorovaikutus lisäävät tiedonkulkua sekä nuorelle itselleen että eri ammattilaisten välillä. Jaetun tiedon muodostumiseksi tarvitaan vuorovaikutteisia toimintakäytänteitä.
Tuotoksena muodostui näkemys tulevaisuudessa tarvittavista siirtymävaiheen käytänteistä nuoren aktiivisen toimijuuden vahvistumiseksi nuorten ja ammattilaisten näkökulmasta. Siirtymävaiheen ydintekijöitä voidaan hyödyntää siirtymävaiheen toimintamallien ja käytänteiden laatimisen apuna.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Työ eteni vaiheittain siten, että nykyisten siirtymävaiheen käytäntöjen kartoittamiseen käytettiin web-kyselyä siirtymävaiheessa oleville ja sen ohittaneille nuorille sekä sairaalan neurologisen osaston hoitohenkilöstölle. Aineistonanalyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällön analyysi ja sisällön erittely. Kyselyn analysoitu aineisto toimi alustuksena tulevaisuudessa tarvittavien käytäntöjen yhteiskehittelylle. Yhteiskehittelyn kehittäjäryhmä koostui kahdesta siirtymävaiheen ohittaneesta nuoresta ja neljästä ammattilaisesta. Yhteiskehittely toteutettiin learning cafe-menetelmää käyttäen. Yhteiskehittelyn aineisto analysoitiin käyt-tämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan nuoren mielipiteiden huomioiminen ja nuoren osallistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon vahvistavat nuoren vastuunottamista ja aktiivista toimijuutta. Siirtymävaiheen ajankohdassa tulee huomioida yksilöllisesti nuoren elämäntilanne. Nuoren ja ammattilaisten välinen avoin vuorovaikutus lisäävät tiedonkulkua sekä nuorelle itselleen että eri ammattilaisten välillä. Jaetun tiedon muodostumiseksi tarvitaan vuorovaikutteisia toimintakäytänteitä.
Tuotoksena muodostui näkemys tulevaisuudessa tarvittavista siirtymävaiheen käytänteistä nuoren aktiivisen toimijuuden vahvistumiseksi nuorten ja ammattilaisten näkökulmasta. Siirtymävaiheen ydintekijöitä voidaan hyödyntää siirtymävaiheen toimintamallien ja käytänteiden laatimisen apuna.