Silmu kerrallaan : Elämykselliset menetelmät ympäristö- ja luontotiedon välittämisessä
Meriö, Topias (2019)
Meriö, Topias
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722869
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten voidaan välittää luonto- ja ympäristötietoa elämyksellisten menetelmien avulla. Työn tilaaja oli Suomen 4H-liitto, joka on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Suomen 4H:lla on yli 50 000 jäsentä, ja toimii yli 200 paikallisyhdistyksen kautta.
Seikkailukasvatuksessa käytetään kokemuksia ja niiden reflektointia kasvatuksen välineenä. Kokemuksellinen oppiminen mahdollistaa uusien toimintatapojen oppimisen. Ympäristökasvatuksessa pyritään muokkaamaan yksilöiden tai yhteisöjen arvoja, tietoja, taitoja sekä toimintatapoja kestävän kehityksen mukaisiksi.
Kehittämistyön tuotoksena oli viisi elämyksellistä menetelmää, joiden avulla voidaan välittää ympäristö- ja luontotietoa 1.–2.-luokkalaisille lapsille. Menetelmät noudattavat 4H:n tekemällä oppimisen mallia. Menetelmiä tullaan hyödyntämään 4H:n kerhotoiminnassa ja Metsäpäivissä.
Kehittämistyö oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin benchmarkkausta ja osallistuvaa havainnointia. Benchmarkkauksessa haastateltiin neljää seikkailukasvatuksen tai ympäristökasvatuksen ammattilaista. Haastatteluista saadun aineiston pohjalta rakennettiin viisi elämyksellistä menetelmää. Menetelmiä testattiin osallistuvan havainnoinnin avulla Turun 4H-yhdistyksen kerhotoiminnassa. Kaikki aineisto kerättiin syksyn 2019 aikana.
Kehittämistyön tulokset osoittavat, että seikkailukasvatus soveltuu hyvin ympäristökasvatuksen menetelmäksi. Kehittämistyön tuotoksena syntyneet menetelmät rikastuttavat 4H:n tekemällä oppimisen pedagogiikkaa. Menetelmät toimivat 4H:n kerhon ohjaajien ja metsäpäivien järjestäjien apuna 4H:n luonto- ja metsäkasvatuksen toteuttamisessa.
Työn ajankohtaisuudesta kertoo 4H:n kesällä 2019 aloittama Taimiteko-toiminta, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden työllistyä metsän istuttamisen kautta. Elämyksellisyyden kasvattaminen 4H:n kasvatustyössä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kiinnostusta ympäristöasioihin ja elämyksellisyyden hyödyntämiseen kasvatustyössä. The objective of this study was to gather information about how to use adventure education to disseminate environmental information. The subscriber for the thesis was the Finnish 4H Union, which is one of the largest NGOs in Finland. The purpose of this study was to produce five methods that combine adventure education with environmental education. The methods will be used in the 4H Clubs with 7 to 8-year-old children.
The data were collected using two qualitative methods, benchmarking and participant observation. Altogether four adventure/environmental education professionals were benchmarked, to find out their opinions on how to use adventure education to disseminate environmental information. The data from benchmarking interviews were analyzed through theme analysis. The analysis was used as a basis to build five methods that combine adventure education with environmental education. The methods were tested applying participant observation in four 4H club meetings.
The study results indicate that adventure education can succesfully be used as a method in environmental education. The five methods are in line with 4H learning-by-doing pedagogy. The methods can be used at 4H club meetings as well as generally in 4H environmental education. Further study is required to explore the use of adventure education in environmental education with different age groups.
Seikkailukasvatuksessa käytetään kokemuksia ja niiden reflektointia kasvatuksen välineenä. Kokemuksellinen oppiminen mahdollistaa uusien toimintatapojen oppimisen. Ympäristökasvatuksessa pyritään muokkaamaan yksilöiden tai yhteisöjen arvoja, tietoja, taitoja sekä toimintatapoja kestävän kehityksen mukaisiksi.
Kehittämistyön tuotoksena oli viisi elämyksellistä menetelmää, joiden avulla voidaan välittää ympäristö- ja luontotietoa 1.–2.-luokkalaisille lapsille. Menetelmät noudattavat 4H:n tekemällä oppimisen mallia. Menetelmiä tullaan hyödyntämään 4H:n kerhotoiminnassa ja Metsäpäivissä.
Kehittämistyö oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin benchmarkkausta ja osallistuvaa havainnointia. Benchmarkkauksessa haastateltiin neljää seikkailukasvatuksen tai ympäristökasvatuksen ammattilaista. Haastatteluista saadun aineiston pohjalta rakennettiin viisi elämyksellistä menetelmää. Menetelmiä testattiin osallistuvan havainnoinnin avulla Turun 4H-yhdistyksen kerhotoiminnassa. Kaikki aineisto kerättiin syksyn 2019 aikana.
Kehittämistyön tulokset osoittavat, että seikkailukasvatus soveltuu hyvin ympäristökasvatuksen menetelmäksi. Kehittämistyön tuotoksena syntyneet menetelmät rikastuttavat 4H:n tekemällä oppimisen pedagogiikkaa. Menetelmät toimivat 4H:n kerhon ohjaajien ja metsäpäivien järjestäjien apuna 4H:n luonto- ja metsäkasvatuksen toteuttamisessa.
Työn ajankohtaisuudesta kertoo 4H:n kesällä 2019 aloittama Taimiteko-toiminta, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden työllistyä metsän istuttamisen kautta. Elämyksellisyyden kasvattaminen 4H:n kasvatustyössä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kiinnostusta ympäristöasioihin ja elämyksellisyyden hyödyntämiseen kasvatustyössä.
The data were collected using two qualitative methods, benchmarking and participant observation. Altogether four adventure/environmental education professionals were benchmarked, to find out their opinions on how to use adventure education to disseminate environmental information. The data from benchmarking interviews were analyzed through theme analysis. The analysis was used as a basis to build five methods that combine adventure education with environmental education. The methods were tested applying participant observation in four 4H club meetings.
The study results indicate that adventure education can succesfully be used as a method in environmental education. The five methods are in line with 4H learning-by-doing pedagogy. The methods can be used at 4H club meetings as well as generally in 4H environmental education. Further study is required to explore the use of adventure education in environmental education with different age groups.