Luottamus menestyksen mahdollistajana
Lindberg, Mia (2019)
Lindberg, Mia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722794
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää luottamuksen taso elintarvikealalla toimivassa toimeksiantajayrityksessä ja tulosten pohjalta miettiä ideoita luottamuksen parantamiseksi, jos kehittämiskohteita ilmeni.
Tietoperusta opinnäytetyöhön muodostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja asiantuntijoiden verkkojulkaisuista. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä oli luottamuksen määrittely ja syntyminen, luottamuksen merkitys, viestinnän tärkeys, epäluottamus ja luottamuksen korjaaminen.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja ideariihtä. Luottamuksen nykytila selvitettiin paperisen kyselylomakkeen avulla. Kysymykset muodostuivat luottamuksen rakentamiseen liittyvien tärkeimpien asioiden mukaan, joita ovat muun muassa avoimuus, tiedonkulku ja työntekijöiden osallistaminen. Kyselyyn vastasi 36 henkilöä 44 henkilöstä. Saatuja tuloksia analysoitiin Excelin avulla ja niistä poimittiin kehittämiskohteet, joihin mietittiin työntekijöiden ja henkilöstöjohtajan kanssa parannusideoita ideariihessä.
Tulosten mukaan vastaajat kokivat luottamusta omaa esimiestä kohtaan ja kokivat heidän toimintansa avoimeksi. Myös työtovereita kohtaan oli luottamusta. Vastaajat eivät kokeneet luottamuksen lisääntyneen yritystä kohtaan työnantajana eikä heidän luottamuksensa johtoryhmää kohtaan ollut kovin hyvällä tasolla. Johtoryhmän ja työyhteisön toiminnan avoimuudessa ja tiedonkulussa oli myös parannettavaa. Ideariihessä parannusideoita näihin kehittämiskohteisiin tuli noin neljäkymmentä, joista 19 ideaa valittiin eteenpäin vietäväksi. Ideoita lähti osastoille, johtoryhmälle ja luottamushenkilöille.
Tulosten kokonaisuutta katsottaessa moni asia viittasi huonoon tiedonkulkuun ja viestintään. Jos johtoryhmä tiedottaisi asioista avoimemmin, saattaisi luottamuskin olla heitä kohtaan parempi. Monelle työntekijälle johtoryhmän rooli ei ollut tuttu, joten sekin saattoi huonontaa luottamuksen tasoa johtoryhmää kohtaan. Tämän kehittämistyön avulla toimeksiantajalla on mahdollisuus saavuttaa hyvä luottamuksen taso koko työyhteisöön. Kun johtoryhmän roolia on selkeytetty henkilöstölle, kerrottu päätöksentekoportaat, alettu toteuttaa arjessa uusia tapoja toimia ja otettu toimintamalliksi toisenlainen tapa viestiä, voisi henkilöstölle toteuttaa esimerkiksi vuoden päästä kyselyn uudestaan ja katsoa, onko luottamus johtoryhmää parantunut ja onko myös tiedonkulkuun tullut parannusta.
Tietoperusta opinnäytetyöhön muodostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja asiantuntijoiden verkkojulkaisuista. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä oli luottamuksen määrittely ja syntyminen, luottamuksen merkitys, viestinnän tärkeys, epäluottamus ja luottamuksen korjaaminen.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja ideariihtä. Luottamuksen nykytila selvitettiin paperisen kyselylomakkeen avulla. Kysymykset muodostuivat luottamuksen rakentamiseen liittyvien tärkeimpien asioiden mukaan, joita ovat muun muassa avoimuus, tiedonkulku ja työntekijöiden osallistaminen. Kyselyyn vastasi 36 henkilöä 44 henkilöstä. Saatuja tuloksia analysoitiin Excelin avulla ja niistä poimittiin kehittämiskohteet, joihin mietittiin työntekijöiden ja henkilöstöjohtajan kanssa parannusideoita ideariihessä.
Tulosten mukaan vastaajat kokivat luottamusta omaa esimiestä kohtaan ja kokivat heidän toimintansa avoimeksi. Myös työtovereita kohtaan oli luottamusta. Vastaajat eivät kokeneet luottamuksen lisääntyneen yritystä kohtaan työnantajana eikä heidän luottamuksensa johtoryhmää kohtaan ollut kovin hyvällä tasolla. Johtoryhmän ja työyhteisön toiminnan avoimuudessa ja tiedonkulussa oli myös parannettavaa. Ideariihessä parannusideoita näihin kehittämiskohteisiin tuli noin neljäkymmentä, joista 19 ideaa valittiin eteenpäin vietäväksi. Ideoita lähti osastoille, johtoryhmälle ja luottamushenkilöille.
Tulosten kokonaisuutta katsottaessa moni asia viittasi huonoon tiedonkulkuun ja viestintään. Jos johtoryhmä tiedottaisi asioista avoimemmin, saattaisi luottamuskin olla heitä kohtaan parempi. Monelle työntekijälle johtoryhmän rooli ei ollut tuttu, joten sekin saattoi huonontaa luottamuksen tasoa johtoryhmää kohtaan. Tämän kehittämistyön avulla toimeksiantajalla on mahdollisuus saavuttaa hyvä luottamuksen taso koko työyhteisöön. Kun johtoryhmän roolia on selkeytetty henkilöstölle, kerrottu päätöksentekoportaat, alettu toteuttaa arjessa uusia tapoja toimia ja otettu toimintamalliksi toisenlainen tapa viestiä, voisi henkilöstölle toteuttaa esimerkiksi vuoden päästä kyselyn uudestaan ja katsoa, onko luottamus johtoryhmää parantunut ja onko myös tiedonkulkuun tullut parannusta.