Terminaalitoimintojen kehittäminen päivittäistavaralogistiikassa
Palmu, Petri (2019)
Palmu, Petri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722752
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin jakoterminaalin toimintaa tuoretuotteita käsittelevässä logistiikkakeskuksessa ja kuvattiin sen eri prosessien kulku yksitellen, sekä niiden riippuvaisuus toisistaan. Prosesseille luotiin alkutilanteen mukaiset työnkulkukaaviot ja listattiin niissä havaittuja ongelmia ennen kehitysvaihetta. Lisäksi prosessien väliseen sidosryhmäkommunikaatioon, työnjohtoon ja materiaalivirran kustannustehokkuuteen tehtiin parannuksia työn aikana havaittujen puutteiden korjaamiseksi.
Tutkimusmenetelmät ja logiikka muutosten taustalla perustuivat tyypillisten lean-periaatteiden ja niistä johdettavien tuotannon lainalaisuuksien soveltamiseen käytännön tuotantoympäristössä. Selvitystyö aloitettiin prosessikokonaisuuden alkutilanteen määrittelyllä ja kartoituksella, jonka jälkeen tehtiin lisätutkimusta Gemba-kävelyjen ja juurisyyanalyysin avulla. Tulosten perusteella pyrittiin tunnistamaan ja yksilöimään kehityskohteet.
Terminaalin prosesseille laadittiin uudet työnkulkukaaviot ja dokumentaatio prosessien toiminnasta. Havaittujen puutteiden perusteella kenttätyönjohdon uudistamiselle laadittiin DMAIC-mallin mukainen alustava kehityssuunnitelma, joka raportoitiin A3-formaatissa. Eri työalueille ja prosessien työvaiheille määritettiin niistä vastaavat tahot ja informaatiovirran kulkua kehitettiin kattamaan koko työnjohtoalue. Prosessien työvaiheita ja töiden priorisointia muutettiin joustavan virtaustehokkuuden mahdollistamiseksi. Kuljetusten kustannustehokkuuden parantamiseksi sulautettiin sidosryhmäprosessien materiaalivirtoja osittain toisiinsa kuljetusyksiköiden täyttöasteiden parantamiseksi.
Tehdyistä muutoksista saatiin positiivisia tuloksia jo PDCA-kehityssyklin ensimmäisten viikkojen aikana sekä prosessien virtauksen että henkilöstön työtyytyväisyyden osalta.
Tutkimusmenetelmät ja logiikka muutosten taustalla perustuivat tyypillisten lean-periaatteiden ja niistä johdettavien tuotannon lainalaisuuksien soveltamiseen käytännön tuotantoympäristössä. Selvitystyö aloitettiin prosessikokonaisuuden alkutilanteen määrittelyllä ja kartoituksella, jonka jälkeen tehtiin lisätutkimusta Gemba-kävelyjen ja juurisyyanalyysin avulla. Tulosten perusteella pyrittiin tunnistamaan ja yksilöimään kehityskohteet.
Terminaalin prosesseille laadittiin uudet työnkulkukaaviot ja dokumentaatio prosessien toiminnasta. Havaittujen puutteiden perusteella kenttätyönjohdon uudistamiselle laadittiin DMAIC-mallin mukainen alustava kehityssuunnitelma, joka raportoitiin A3-formaatissa. Eri työalueille ja prosessien työvaiheille määritettiin niistä vastaavat tahot ja informaatiovirran kulkua kehitettiin kattamaan koko työnjohtoalue. Prosessien työvaiheita ja töiden priorisointia muutettiin joustavan virtaustehokkuuden mahdollistamiseksi. Kuljetusten kustannustehokkuuden parantamiseksi sulautettiin sidosryhmäprosessien materiaalivirtoja osittain toisiinsa kuljetusyksiköiden täyttöasteiden parantamiseksi.
Tehdyistä muutoksista saatiin positiivisia tuloksia jo PDCA-kehityssyklin ensimmäisten viikkojen aikana sekä prosessien virtauksen että henkilöstön työtyytyväisyyden osalta.