Mentorointi työvälineenä muutostilanteissa kotihoidossa
Kivimäki, Miia (2019)
Kivimäki, Miia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622718
Tiivistelmä
Kehittämistyöni tarkoituksena oli hyödyntää mentorointia jatkuvissa kotihoidon muutostilanteissa sekä luoda pysyvä, tavoitteellinen mentorointitapa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän (PoSan) vanhuspalveluiden kotihoitoon. Tarkoitus oli tuottaa kirjallisuuden ja käytännön kokeilun avulla teoriaan pohjautuva tapa mentoroinnista kotihoidon perehdytykseen sekä lähiesimiestyön ja työhyvinvoinnin hallintaan. Tavoitteena oli vahvistaa henkilökunnan yhteistyöosaamista, tarjota mahdollisuutta ammatilliseen kasvuun ja hiljaisen tiedon esille saattamista muutostilanteissa. Tavoitteena oli myös vähentää jatkuvan muutoksen tuomaa epävarmuutta.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, sillä tarkoituksena oli muuttaa kotihoidon käytäntöjä. Kehittämistyön prosessin päävaiheet olivat seuraavanlaiset: mentorin sekä aktoreiden valinta ja mentorointi-info - mentoroinnin kokeilu – toimivuus ja kokeilun arviointi – mentoroinnin jatkuvuus työpaikalla.
Kehittämistyö toteutettiin kesän ja syksyn 2019 aikana. Kotihoidon päivittäisten asiakaskäyntien jakamiseen käytettävän toiminnanohjausjärjestelmän toimintaperiaatteita ja käytännön työnjakoa oltiin muuttamassa. Tähän prosessiin liitettiin perehdytysmentorointi, jonka avulla tarkasteltiin sen vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin ja esimiestyön hallintaan.
Kehittämistyöhön osallistui kolme kotihoidon hoitajaa, jotka valikoituivat mentoriksi ja kahdeksi aktoriksi. Aktorit opettelivat uuden tehtävänkuvan toiminnanohjausjärjestelmän kanssa ja mentorina toimi yksi lähihoitaja, joka oli aikaisemmin työskennellyt työnjakajana. Perehdytysviikkojen jälkeen mentorointia jatkettiin perehdytysmentorointina syyskuun loppuun.
Perehdytysmentorointi koettiin toimivaksi perehdytyksen muodoksi, joka syvensi uuden oppimista. Mentoroinnin tulokset eivät ole heti näkyviä, vaan niiden hyödyllisyys tulee esille vasta ajan myötä. Mentorointia käytettäessä hoitajien työhyvinvointi kasvoi vertaistuen ja oman ammatillisen kasvun kautta. Esimiestyön näkökulmaan kehittämistyö mentoroinnista ei tuonut niin paljon vastauksia kuin olisin toivonut. Kehittämistyön ajan loppumisen sekä kotihoidon jatkuvan muuttuvan tilanteen vuoksi mentorointia kannattaa jatkaa myös kehittämistyön jälkeen kotihoidossa.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, sillä tarkoituksena oli muuttaa kotihoidon käytäntöjä. Kehittämistyön prosessin päävaiheet olivat seuraavanlaiset: mentorin sekä aktoreiden valinta ja mentorointi-info - mentoroinnin kokeilu – toimivuus ja kokeilun arviointi – mentoroinnin jatkuvuus työpaikalla.
Kehittämistyö toteutettiin kesän ja syksyn 2019 aikana. Kotihoidon päivittäisten asiakaskäyntien jakamiseen käytettävän toiminnanohjausjärjestelmän toimintaperiaatteita ja käytännön työnjakoa oltiin muuttamassa. Tähän prosessiin liitettiin perehdytysmentorointi, jonka avulla tarkasteltiin sen vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin ja esimiestyön hallintaan.
Kehittämistyöhön osallistui kolme kotihoidon hoitajaa, jotka valikoituivat mentoriksi ja kahdeksi aktoriksi. Aktorit opettelivat uuden tehtävänkuvan toiminnanohjausjärjestelmän kanssa ja mentorina toimi yksi lähihoitaja, joka oli aikaisemmin työskennellyt työnjakajana. Perehdytysviikkojen jälkeen mentorointia jatkettiin perehdytysmentorointina syyskuun loppuun.
Perehdytysmentorointi koettiin toimivaksi perehdytyksen muodoksi, joka syvensi uuden oppimista. Mentoroinnin tulokset eivät ole heti näkyviä, vaan niiden hyödyllisyys tulee esille vasta ajan myötä. Mentorointia käytettäessä hoitajien työhyvinvointi kasvoi vertaistuen ja oman ammatillisen kasvun kautta. Esimiestyön näkökulmaan kehittämistyö mentoroinnista ei tuonut niin paljon vastauksia kuin olisin toivonut. Kehittämistyön ajan loppumisen sekä kotihoidon jatkuvan muuttuvan tilanteen vuoksi mentorointia kannattaa jatkaa myös kehittämistyön jälkeen kotihoidossa.