Vastineettomat termit suomi–kurdi(sorani)–suomi-kieliparissa
Mustafa, Binar (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522314
Tiivistelmä
Tulkkauksen ja käännöksen yhteydessä voi tulla eteen tilanteita, joissa tietylle termille ei löydy täsmällistä käännöstä kohdekielessä. Syynä voivat olla yhteiskunnalliset ja kielelliset erot. Mitä tulisi tehdä, kun tulkkaustilanteessa vastaan tulee vastineeton termi? Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, mihin ratkaisukeinoihin suomi – kurdi(sorani) – suomi-tulkit olivat turvautuneet ja voidaanko tältä pohjalta listata keskeisimmät ratkaisukeinot.
Tätä tutkimusta varten kutsuttiin ryhmäkeskusteluun alalla toimivia kyseisen kieliparin tulkkeja, joilla oli alan koulutusta. Ryhmäkeskusteluun saapui viisi tulkkia, jotka kertoivat omista kokemuksistaan siitä, mitä termejä heille tulkkaustilanteissa oli tullut vastaan ja miten he olivat ratkaisseet tilanteen. Paikalla olleet tulkit kommentoivat toistensa ratkaisukeinoja. Osanottajat olivat saaneet ennakkoon myös listan vastineettomista termeistä, joita opinnäytetyön tekijä oli koonnut.
Ryhmäkeskustelussa löydettiin viisi erilaista strategiaa, joihin tulkki voi turvautua vastineettoman termin tullessa vastaan. Strategioiksi nimetyt ratkaisukeinot ovat listattuina opinnäytetyön kuudennessa luvussa. Keinot on myös tarkistettu asioimistulkkauksen ammattisäännöstön ja ohjeistuksen kannalta, jotta ne eivät olisi ristiriidassa.
Lisäksi tässä tutkimuksessa kuvattiin tulkkien erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä vastineettomista termeistä. Tulkit muun muassa ottivat kantaa siihen, onko vastineettomasta termistä helpompi selvitä tulkkaus- vai käännöstilanteessa ja ovatko ratkaisut vaikeampia, kun tulkataan suomen kielelle vai kurdin kielelle. Kaikissa näissä kysymyksissä tulkit eivät olleet yksimielisiä.
Opinnäytetyö on tarkoitettu ensisijaisesti asioimistulkeille ja kääntäjille. Lisäksi soveltuvin osin kyseisten alojen opiskelijat - työkielistä riippumatta - voivat hyödyntää tämän opinnäytetyön tuloksia.
Asiasanat: asioimistulkkaus, vastine, vastineeton, termi, kielipari, kurdi, sorani
Tätä tutkimusta varten kutsuttiin ryhmäkeskusteluun alalla toimivia kyseisen kieliparin tulkkeja, joilla oli alan koulutusta. Ryhmäkeskusteluun saapui viisi tulkkia, jotka kertoivat omista kokemuksistaan siitä, mitä termejä heille tulkkaustilanteissa oli tullut vastaan ja miten he olivat ratkaisseet tilanteen. Paikalla olleet tulkit kommentoivat toistensa ratkaisukeinoja. Osanottajat olivat saaneet ennakkoon myös listan vastineettomista termeistä, joita opinnäytetyön tekijä oli koonnut.
Ryhmäkeskustelussa löydettiin viisi erilaista strategiaa, joihin tulkki voi turvautua vastineettoman termin tullessa vastaan. Strategioiksi nimetyt ratkaisukeinot ovat listattuina opinnäytetyön kuudennessa luvussa. Keinot on myös tarkistettu asioimistulkkauksen ammattisäännöstön ja ohjeistuksen kannalta, jotta ne eivät olisi ristiriidassa.
Lisäksi tässä tutkimuksessa kuvattiin tulkkien erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä vastineettomista termeistä. Tulkit muun muassa ottivat kantaa siihen, onko vastineettomasta termistä helpompi selvitä tulkkaus- vai käännöstilanteessa ja ovatko ratkaisut vaikeampia, kun tulkataan suomen kielelle vai kurdin kielelle. Kaikissa näissä kysymyksissä tulkit eivät olleet yksimielisiä.
Opinnäytetyö on tarkoitettu ensisijaisesti asioimistulkeille ja kääntäjille. Lisäksi soveltuvin osin kyseisten alojen opiskelijat - työkielistä riippumatta - voivat hyödyntää tämän opinnäytetyön tuloksia.
Asiasanat: asioimistulkkaus, vastine, vastineeton, termi, kielipari, kurdi, sorani