Kestävä kehitys mikroyrityksissä : Kainuun alueella toimivien mikroyrittäjien näkemyksiä kestävästä kehityksestä
Pärssinen, Anu (2019)
Pärssinen, Anu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522295
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kestävä kehitys näkyy mikroyrityksissä. Ovatko kestävän kehityksen eri osa-alueet tuttuja? Voiko vastaajien mielestä yksittäinen yrittäjä vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen? Voisivatko pienet yritykset tehdä yhteistyötä kestävän kehityksen toteutumiseksi? Selvityksessä kartoitettiin myös tulisiko vastuullisuusraportoinnin olla vastanneiden mikroyrittäjien mielestä kaiken kokoisten yritysten velvollisuus.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin kestävän kehityksen taustaan ja nykytilaan, yhteiskuntavastuuasioiden koordinointiin ja ohjeistukseen Suomessa sekä vastuullisuusraportointiin. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista aineistonkeruumenetelmää. Kysely lähetettiin sadalle mikroyrittäjälle, ja se suunnattiin Kainuun alueella toimiville yrityksille. Vastaajat valittiin satunnaisesti. Kyselyn vastausprosentti oli kuusitoista prosenttia.
Tutkimustulosten perusteella kestävä kehitys ja sen osa-alueet ovat käsitteinä tuttuja. Raportointiin liittyviä käsitteitä tunnisti muutama vastaaja, sen sijaan Agenda2030 ja Sitoumus2050 eivät olleet tuttuja kenellekään. Mikroyrittäjät olivat selvästi kiinnittäneet huomiota oman toimintansa vastuullisuuteen ja miettineet vaihtoehtoja kestävän kehityksen toteutumiseen. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena keinona vastuullisuuden eri osa-alueilla. Vastausten perusteella raportoinnin merkityksen nähdään kasvavan. Kuitenkin vain neljäsosa vastaajista oli tutustunut jonkun muun yrityksen vastuullisuusraporttiin. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vastuullisuusraportoinnin ei pitäisi tulevaisuudessakaan olla pakollista kaiken kokoisille yrityksille. Vastuullisuudesta halutaan viestiä mieluummin muutoin kuin raportin muodossa.
Jatkokyselyn avulla voitaisiin selvittää, onko mikroyrittäjillä jo joitain yhteistyömuotoja käytössä. Jos yritykset eivät jo tee yhteistyötä kestävän kehityksen osa-alueilla, sen organisointi kannattaisi aloittaa. Lisäksi Agenda 2030:n ja Sitoumus2050:n viestinnän tehostamiseen on tarvetta, sillä nämä käsitteet olisi hyvä tunnistaa jokaisessa yrityksessä.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin kestävän kehityksen taustaan ja nykytilaan, yhteiskuntavastuuasioiden koordinointiin ja ohjeistukseen Suomessa sekä vastuullisuusraportointiin. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista aineistonkeruumenetelmää. Kysely lähetettiin sadalle mikroyrittäjälle, ja se suunnattiin Kainuun alueella toimiville yrityksille. Vastaajat valittiin satunnaisesti. Kyselyn vastausprosentti oli kuusitoista prosenttia.
Tutkimustulosten perusteella kestävä kehitys ja sen osa-alueet ovat käsitteinä tuttuja. Raportointiin liittyviä käsitteitä tunnisti muutama vastaaja, sen sijaan Agenda2030 ja Sitoumus2050 eivät olleet tuttuja kenellekään. Mikroyrittäjät olivat selvästi kiinnittäneet huomiota oman toimintansa vastuullisuuteen ja miettineet vaihtoehtoja kestävän kehityksen toteutumiseen. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena keinona vastuullisuuden eri osa-alueilla. Vastausten perusteella raportoinnin merkityksen nähdään kasvavan. Kuitenkin vain neljäsosa vastaajista oli tutustunut jonkun muun yrityksen vastuullisuusraporttiin. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vastuullisuusraportoinnin ei pitäisi tulevaisuudessakaan olla pakollista kaiken kokoisille yrityksille. Vastuullisuudesta halutaan viestiä mieluummin muutoin kuin raportin muodossa.
Jatkokyselyn avulla voitaisiin selvittää, onko mikroyrittäjillä jo joitain yhteistyömuotoja käytössä. Jos yritykset eivät jo tee yhteistyötä kestävän kehityksen osa-alueilla, sen organisointi kannattaisi aloittaa. Lisäksi Agenda 2030:n ja Sitoumus2050:n viestinnän tehostamiseen on tarvetta, sillä nämä käsitteet olisi hyvä tunnistaa jokaisessa yrityksessä.