Tunnesanasto: Sanastotyö suomi–kurdi (soranin murre)
Namiq, Kazhal (2019)
Namiq, Kazhal
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522269
Tiivistelmä
Kielellä ja tunteilla on paljon yhteistä. Suomen mielenterveysseuran mukaan tunteella tarkoitetaan, että kehossa ja mielessä tuntuu joltakin. Ihminen voi tuntea satoja erilaisia tunteita ja tunnevivahteita. Kielellä voi jäsentää tunteita mutta aina tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ei ole helppoa.
Tulkin työssä sanallinen ilmaisu on hyvin olennaista, koska suuri osa työstä perustuu sanalliseen ilmaisuun. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyk-si, joten tulkattavien kielten tunnesanaston hallitseminen on hyvin merkittävää.
Opinnäytetyö koostuu suomi–kurdi (soranin murre) tunnesanastosta, joka toimii apuvälineenä mielenterveysalalla työskenteleville työntekijöille ja tulkeille, erityisesti terapeutin ja psykologin vastaanotoilla. Tunnesanasto on koottu arjessa käytössä olevista termeistä.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu mielenterveysalan tulkkauksen ja sanastotyön laatimisen teoriasta kuten työn taustasta, sanastotyön merkityksestä, sekä kääntämisen teoriasta. Sanastotyössä termit kerättiin erilaisista suomenkielisistä tietolähteistä, kuten Tuovilan (2005) Kun on tunteet. Suomen kielen tunnesanojen semantiikka, opinnäytetyön tekijän omista tulkkaustilanteista, esimerkiksi läsnäolo- ja puhelintulkkauksista. Sanastotyöhön valittiin sellaisia termejä, joita tulkki tarvitsee mielenterveysalan tulkkauksissa.
Sanastotyön menetelmien vaiheita tarkastellaan sanojen keräämisen, sanastotyön kuvaamisen, uusien ilmaisujen vakiinnuttamisen, sanojen oikein käyttämisen ja sanastotyön periaatteiden kehittämisen näkökulmasta. Sanasto on kerätty ensin suomenkielisillä termeillä Excel taulukkoon, jonka jälkeen käännetty soraniksi. Taulukon teossa on käytetty apuna suomi‒kurdi -sanakirjaa ja kurdi‒englanti -sanakirjaa. Ensin suomenkieliset termit aakkostettiin ja termien rinnalle käännettiin termien kurdinkieliset vastineet ja niiden määritelmät, jonka avulla on saatu luotettavia ja osuvia vastineita.
Tulkin työssä sanallinen ilmaisu on hyvin olennaista, koska suuri osa työstä perustuu sanalliseen ilmaisuun. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyk-si, joten tulkattavien kielten tunnesanaston hallitseminen on hyvin merkittävää.
Opinnäytetyö koostuu suomi–kurdi (soranin murre) tunnesanastosta, joka toimii apuvälineenä mielenterveysalalla työskenteleville työntekijöille ja tulkeille, erityisesti terapeutin ja psykologin vastaanotoilla. Tunnesanasto on koottu arjessa käytössä olevista termeistä.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu mielenterveysalan tulkkauksen ja sanastotyön laatimisen teoriasta kuten työn taustasta, sanastotyön merkityksestä, sekä kääntämisen teoriasta. Sanastotyössä termit kerättiin erilaisista suomenkielisistä tietolähteistä, kuten Tuovilan (2005) Kun on tunteet. Suomen kielen tunnesanojen semantiikka, opinnäytetyön tekijän omista tulkkaustilanteista, esimerkiksi läsnäolo- ja puhelintulkkauksista. Sanastotyöhön valittiin sellaisia termejä, joita tulkki tarvitsee mielenterveysalan tulkkauksissa.
Sanastotyön menetelmien vaiheita tarkastellaan sanojen keräämisen, sanastotyön kuvaamisen, uusien ilmaisujen vakiinnuttamisen, sanojen oikein käyttämisen ja sanastotyön periaatteiden kehittämisen näkökulmasta. Sanasto on kerätty ensin suomenkielisillä termeillä Excel taulukkoon, jonka jälkeen käännetty soraniksi. Taulukon teossa on käytetty apuna suomi‒kurdi -sanakirjaa ja kurdi‒englanti -sanakirjaa. Ensin suomenkieliset termit aakkostettiin ja termien rinnalle käännettiin termien kurdinkieliset vastineet ja niiden määritelmät, jonka avulla on saatu luotettavia ja osuvia vastineita.