Pakolaisperheiden arjen hyvinvointi : Yhteisöllinen kotoutuminen -hankkeen asiakkaiden arjen hyvinvoinnin kannalta merkitykselliset asiat ja hankkeen eri toimintojen vaikutus heidän arjen hyvinvointiinsa
Jurvelin, Amanda; Juujärvi, Laura; Kantola, Riina (2019)
Jurvelin, Amanda
Juujärvi, Laura
Kantola, Riina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522195
Tiivistelmä
Toteutimme opinnäytetyömme yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n Yhteisöllinen kotoutuminen -hankkeen kanssa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla, minkälaisia ovat Yhteisöllinen kotoutuminen -hankkeen asiakkaiden kuvaamat arjen kannalta merkitykselliset asiat, ja miten hankkeen yksilö- ja ryhmätoiminnat ovat tukeneet asiakkaiden arjen hyvinvointia. Pohdimme myös hankkeessa käytetyn hyvinvointimittarin toimivuutta sekä hyvinvointimittariin liittyviä kehittämisideoita asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperustassa keskitymme tutkimuksemme kannalta merkityksellisiin asioihin, kuten kotoutumiseen ja hyvinvointiin. Opinnäytetyömme tietoperusta koostuu myös keskeisten käsitteiden avaamisesta: maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen, jotta käsitteiden erot tulisivat selväksi. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, johon osallistui 13 Yhteisöllinen kotoutuminen -hankkeen vanhempaa ja lasta. Aineiston keruumenetelmänä käytimme ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla Yhteisöllinen kotoutuminen -hankkeen kehittämää hyvinvointimittaria, jossa osallistujat määrittelivät arkeaan ja hyvinvointiaan kuvamuodossa. Toisen tutkimuskysymyksen aineisto kerättiin kuvamuodossa sekä sanallisena palautteena. Käytimme aineistojen analysointiin teemoittelua, tyypittelyä sekä luokittelua.
Tutkimuksen tuloksista tuli esille, että pakolaisperheiden arkeen kuuluvia teemoja ovat ravinto, koulu, vapaa-aika sekä henkilökohtaiset asiat ja hyvinvointi. Arkeen kuuluvat asiat herättivät vastanneissa positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia tuntemuksia. Kaikki hankkeen eri toiminnat ja ryhmät saivat vastanneilta erittäin hyvä -hymiön tai OK-hymiön. Kysyttäessä sanallista palautetta hankkeen eri toiminnoista ja ryhmistä, esiin nousi myös negatiivista palautetta. Hankkeen yksilö- ja ryhmätoiminnat tukivat pakolaisperheiden arjen hyvinvointia.
Tutkimuksen keskeisimpiä johtopäätöksiä olivat, että pakolaisperheiden jäsenten arjessa on merkityksellisiä ja arjen hyvinvointia tukevia asioita. Kuvien perusteella vastanneiden arki vaikuttaa pääosin tasapainoiselta ja mitään arjen hyvinvoinnille olennaista ei näyttänyt puuttuvan. Suurin osa vastanneista koki arkensa mielekkääksi ja negatiivisia tuntemuksia tuottavia asioita oli yllättävän vähän. Hankkeen toiminnat ja ryhmät olivat pääasiassa onnistuneita. Suurin osa vastanneista koki hankkeen yksilö- ja ryhmätoiminnat positiivisena asiana, niin kuvien kuin sanallisenkin palautteen perusteella.
Opinnäytetyön tietoperustassa keskitymme tutkimuksemme kannalta merkityksellisiin asioihin, kuten kotoutumiseen ja hyvinvointiin. Opinnäytetyömme tietoperusta koostuu myös keskeisten käsitteiden avaamisesta: maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen, jotta käsitteiden erot tulisivat selväksi. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, johon osallistui 13 Yhteisöllinen kotoutuminen -hankkeen vanhempaa ja lasta. Aineiston keruumenetelmänä käytimme ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla Yhteisöllinen kotoutuminen -hankkeen kehittämää hyvinvointimittaria, jossa osallistujat määrittelivät arkeaan ja hyvinvointiaan kuvamuodossa. Toisen tutkimuskysymyksen aineisto kerättiin kuvamuodossa sekä sanallisena palautteena. Käytimme aineistojen analysointiin teemoittelua, tyypittelyä sekä luokittelua.
Tutkimuksen tuloksista tuli esille, että pakolaisperheiden arkeen kuuluvia teemoja ovat ravinto, koulu, vapaa-aika sekä henkilökohtaiset asiat ja hyvinvointi. Arkeen kuuluvat asiat herättivät vastanneissa positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia tuntemuksia. Kaikki hankkeen eri toiminnat ja ryhmät saivat vastanneilta erittäin hyvä -hymiön tai OK-hymiön. Kysyttäessä sanallista palautetta hankkeen eri toiminnoista ja ryhmistä, esiin nousi myös negatiivista palautetta. Hankkeen yksilö- ja ryhmätoiminnat tukivat pakolaisperheiden arjen hyvinvointia.
Tutkimuksen keskeisimpiä johtopäätöksiä olivat, että pakolaisperheiden jäsenten arjessa on merkityksellisiä ja arjen hyvinvointia tukevia asioita. Kuvien perusteella vastanneiden arki vaikuttaa pääosin tasapainoiselta ja mitään arjen hyvinvoinnille olennaista ei näyttänyt puuttuvan. Suurin osa vastanneista koki arkensa mielekkääksi ja negatiivisia tuntemuksia tuottavia asioita oli yllättävän vähän. Hankkeen toiminnat ja ryhmät olivat pääasiassa onnistuneita. Suurin osa vastanneista koki hankkeen yksilö- ja ryhmätoiminnat positiivisena asiana, niin kuvien kuin sanallisenkin palautteen perusteella.