Esiopetusryhmän ryhmäytyminen vertaissuhdetaitojen ja seikkailukasvatuksen harjoitteilla
Niskanen, Armi (2019)
Niskanen, Armi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422112
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää esiopetukseen toimintamuoto ryhmän muodostamisen vaiheeseen. Tavoitteena oli pyrkiä edistämään mahdollisimman kiinteää ryhmäytymistä sekä vertaissuhdetaitoja siten, että ennaltaehkäistäisiin kiusaamista. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Itä-Suomessa sijaitsevan päiväkodin esiopetusryhmä. Tunne- ja kaveritaitojen systemaattinen harjoittelu on ollut kyseisen päiväkodin esiopetuksessa painopistealueena useamman vuoden ajan. Päiväkodissa on havaittu, että on helpompi pyrkiä ennaltaehkäisemään kiusaamista kuin tarttua asioihin vasta siinä vaiheessa, kun huolenaiheita havaitaan.
Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa toimittiin luonto- ja päiväkotiympäristössä. Ryhmäytymis- ja vertaissuhdetaitoharjoitteet toteutettiin seikkailukasvatuksen yhteistoiminnallisten periaatteiden mukaan. Esiopetusryhmä toimi kehittämishankkeessa enimmäkseen jaettuna kahteen pienryhmään, joissa molemmissa oli 11-12 lasta. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui kuudesta peräkkäisinä päivinä toteutetuista toimintatuokioista. Kehittämishankkeesta kerättiin havainnointi- ja haastatteluaineistoa, jonka avulla tarkasteltiin lasten ryhmässä toimimista sekä sitä miten käytetyt harjoitteet vaikuttavat ryhmäytymiseen.
Havaintojen mukaan seikkailun juoni ja toiminnallisuus saivat lapset osallistumaan aktiivisesti tuokioihin. Esiopetusryhmän kasvattajien palautteen perusteella ryhmäytymisen havaittiin edistyneen seikkailuviikolla. Lasten välinen vuorovaikutus oli lisääntynyt, mikä näkyi ryhmän omaehtoisessa toiminnassa aktiivisemmalla leikkiin ryhtymisellä ja leikin keston pidentymisenä. Vertaissuhdetaito ja seikkailukasvatuksen menetelmät tukivat toisiaan ryhmäytymisen edistämisessä. Lapset omaksuisivat harjoiteltavat vertaissuhdetaidot todennäköisesti paremmin, jos seikkailupäivät olisivat harvemmin. Esiopetusryhmässä kasvattajat ovat jatkaneet seikkailuteeman mukaista toimintaa, ja he ovat palanneet lasten kanssa seikkailuviikolla tuotettuihin dokumentteihin.
Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa toimittiin luonto- ja päiväkotiympäristössä. Ryhmäytymis- ja vertaissuhdetaitoharjoitteet toteutettiin seikkailukasvatuksen yhteistoiminnallisten periaatteiden mukaan. Esiopetusryhmä toimi kehittämishankkeessa enimmäkseen jaettuna kahteen pienryhmään, joissa molemmissa oli 11-12 lasta. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui kuudesta peräkkäisinä päivinä toteutetuista toimintatuokioista. Kehittämishankkeesta kerättiin havainnointi- ja haastatteluaineistoa, jonka avulla tarkasteltiin lasten ryhmässä toimimista sekä sitä miten käytetyt harjoitteet vaikuttavat ryhmäytymiseen.
Havaintojen mukaan seikkailun juoni ja toiminnallisuus saivat lapset osallistumaan aktiivisesti tuokioihin. Esiopetusryhmän kasvattajien palautteen perusteella ryhmäytymisen havaittiin edistyneen seikkailuviikolla. Lasten välinen vuorovaikutus oli lisääntynyt, mikä näkyi ryhmän omaehtoisessa toiminnassa aktiivisemmalla leikkiin ryhtymisellä ja leikin keston pidentymisenä. Vertaissuhdetaito ja seikkailukasvatuksen menetelmät tukivat toisiaan ryhmäytymisen edistämisessä. Lapset omaksuisivat harjoiteltavat vertaissuhdetaidot todennäköisesti paremmin, jos seikkailupäivät olisivat harvemmin. Esiopetusryhmässä kasvattajat ovat jatkaneet seikkailuteeman mukaista toimintaa, ja he ovat palanneet lasten kanssa seikkailuviikolla tuotettuihin dokumentteihin.