Huumetyön muuttuvat kasvot : Uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntyminen ja vaikutukset haittoja vähentävään työhön
Mäenpää, Inka (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422064
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntynyt käyttö vaikuttaa haittoja vähentävään päihdetyöhön ja miten tämä ilmiö näyttäytyy huumetyön ammattilaisten silmin.
Opinnäytetyötä varten kerättiin yhteistyökumppanin, pääkaupunkiseudulla toimivan päihdealan järjestö Tukikohta ry:n työntekijöiden kokemustietoa uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntymisestä sekä niihin kytkeytyvistä käyttökulttuurin muutoksista ongelmakäyttäjien maailmassa. Tietoa viihde- ja kokeilukäyttäjistä antoi opinnäytetyön teoriataustoitusta varten A-klinikkasäätiön vuosina 2016—2018 toteutetun Muunto-hankkeen entinen projektikoordinaattori.
Opinnäytetyö on tutkimuspainotteinen ja laadullinen. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemahaastattelun rungolla pyrittiin tarkastelemaan muuntohuumeita ilmiönä eri näkökulmista. Teemat rakentuivat yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysia ja teemoittelua hyödyntäen.
Tuloksista ilmeni, että uudet psykoaktiiviset aineet olivat Tukikohta ry:n työntekijöiden työssä näkyvä ja ajankohtainen ilmiö ongelmakäyttäjien parissa. He olivat havainneet työssään asiakkaidensa kunnon huononemisen. Varsinkin psyykkinen huonovointisuus tuntui koskettavan jokaista huumeidenkäyttäjää, ja muuntoaineilla oli kokemuksen mukaan tähän vaikutuksensa. Itse työhön uudet psykoaktiiviset aineet vaikuttivat muun muassa yleisen levottomuuden ja arvaamattomuuden lisääntymisessä. Samoin toimintaan sitoutuminen ja toimintakyky oli asiakkailla työntekijöiden mukaan heikentynyt verrattaessa esimerkiksi järjestön toiminnan alkuaikoihin. Tiedon puute liikkeellä olevista uusista aineista oli haaste ohjaustyölle. Tieto ei kulje viranomaisilta, varsinkaan poliisilta ja tullilta, tarpeeksi tehokkaasti päihdetyön kentälle.
Huumekulttuuri nähtiin nykyään riskialttiina ja kontrolloimattomana. Koettiin, että yhteiskuntaan ja huumepolitikkaan tarvittaisiin muutoksia, sillä ongelmien monimutkaistuessa vanhat keinot eivät enää riitä. Nykyinen palvelujärjestelmä ja kontrollipolitiikka eivät tunnu vastaavan tämänhetkisiin yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin, vaan tarvittaisiin enemmän uudenlaisia haittoja vähentäviä toimia. Näistä esimerkkeinä mainittiin muun muassa ainetunnistus, käytön dekriminalisointi ja valvotut käyttöhuoneet. Myös päihderiippuvaisen hoitoonohjaus rankaisemisen sijaan nähtäisiin inhimillisempänä ja kansantaloudellisempana vaihtoehtona. The purpose of this thesis was to study and analyze how the increased use of new psychoactive substances (NPS) affect harm reduction work and how harm reduction substance-abuse workers experience this phenomenon.
This thesis was made in cooperation with Tukikohta ry. Tukikohta ry is a non-profit third sector organization for substance abusers operating in the Helsinki metropolitan area. The objective of this thesis was to gather experience-based data from employees about the increased use of NPS. This thesis also focuses on change in the drug culture connected to the NPS phenomenon. The study focused mainly on problem drug users. Information about experimental and recreational drug use was gathered by interviewing a project coordinator from A-clinic foundation’s project called Muunto (2016-2018).
The thesis was research oriented and the approach was qualitative. The data was collected via semi-structured theme group interviews and one individual interview. The themes were designed to examine the NPS phenomenon from different perspectives. These were divided into individual, communal and societal perspectives. The results were analyzed using qualitative content analysis and thematizing.
The results suggested that the NPS phenomenon was prominent and visible in the organization’s everyday work. The harm reduction workers witnessed how the physical and mental condition of their clientele had declined. The NPS was seen linked to this. The NPS also affected their job by increasing restlessness and erratic atmosphere. It was harder for clients in general to commit to groups and activities. Substance abuse workers also felt that the lack of information from authorities, such as the police and customs, was debilitating for their work.
The findings of this study indicate that the drug culture today is riskier and more uncontrollable than before. Furthermore, social work in this field would benefit from changes in societal attitudes and drug policy. The current service system and control policy are not enough to meet the current needs in harm reduction field. New methods in the field should concentrate on treatment rather than punishment. Also, topics such as drug analysis services, decriminalization, law revisions and consumption rooms should be considered.
Opinnäytetyötä varten kerättiin yhteistyökumppanin, pääkaupunkiseudulla toimivan päihdealan järjestö Tukikohta ry:n työntekijöiden kokemustietoa uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntymisestä sekä niihin kytkeytyvistä käyttökulttuurin muutoksista ongelmakäyttäjien maailmassa. Tietoa viihde- ja kokeilukäyttäjistä antoi opinnäytetyön teoriataustoitusta varten A-klinikkasäätiön vuosina 2016—2018 toteutetun Muunto-hankkeen entinen projektikoordinaattori.
Opinnäytetyö on tutkimuspainotteinen ja laadullinen. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemahaastattelun rungolla pyrittiin tarkastelemaan muuntohuumeita ilmiönä eri näkökulmista. Teemat rakentuivat yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysia ja teemoittelua hyödyntäen.
Tuloksista ilmeni, että uudet psykoaktiiviset aineet olivat Tukikohta ry:n työntekijöiden työssä näkyvä ja ajankohtainen ilmiö ongelmakäyttäjien parissa. He olivat havainneet työssään asiakkaidensa kunnon huononemisen. Varsinkin psyykkinen huonovointisuus tuntui koskettavan jokaista huumeidenkäyttäjää, ja muuntoaineilla oli kokemuksen mukaan tähän vaikutuksensa. Itse työhön uudet psykoaktiiviset aineet vaikuttivat muun muassa yleisen levottomuuden ja arvaamattomuuden lisääntymisessä. Samoin toimintaan sitoutuminen ja toimintakyky oli asiakkailla työntekijöiden mukaan heikentynyt verrattaessa esimerkiksi järjestön toiminnan alkuaikoihin. Tiedon puute liikkeellä olevista uusista aineista oli haaste ohjaustyölle. Tieto ei kulje viranomaisilta, varsinkaan poliisilta ja tullilta, tarpeeksi tehokkaasti päihdetyön kentälle.
Huumekulttuuri nähtiin nykyään riskialttiina ja kontrolloimattomana. Koettiin, että yhteiskuntaan ja huumepolitikkaan tarvittaisiin muutoksia, sillä ongelmien monimutkaistuessa vanhat keinot eivät enää riitä. Nykyinen palvelujärjestelmä ja kontrollipolitiikka eivät tunnu vastaavan tämänhetkisiin yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin, vaan tarvittaisiin enemmän uudenlaisia haittoja vähentäviä toimia. Näistä esimerkkeinä mainittiin muun muassa ainetunnistus, käytön dekriminalisointi ja valvotut käyttöhuoneet. Myös päihderiippuvaisen hoitoonohjaus rankaisemisen sijaan nähtäisiin inhimillisempänä ja kansantaloudellisempana vaihtoehtona.
This thesis was made in cooperation with Tukikohta ry. Tukikohta ry is a non-profit third sector organization for substance abusers operating in the Helsinki metropolitan area. The objective of this thesis was to gather experience-based data from employees about the increased use of NPS. This thesis also focuses on change in the drug culture connected to the NPS phenomenon. The study focused mainly on problem drug users. Information about experimental and recreational drug use was gathered by interviewing a project coordinator from A-clinic foundation’s project called Muunto (2016-2018).
The thesis was research oriented and the approach was qualitative. The data was collected via semi-structured theme group interviews and one individual interview. The themes were designed to examine the NPS phenomenon from different perspectives. These were divided into individual, communal and societal perspectives. The results were analyzed using qualitative content analysis and thematizing.
The results suggested that the NPS phenomenon was prominent and visible in the organization’s everyday work. The harm reduction workers witnessed how the physical and mental condition of their clientele had declined. The NPS was seen linked to this. The NPS also affected their job by increasing restlessness and erratic atmosphere. It was harder for clients in general to commit to groups and activities. Substance abuse workers also felt that the lack of information from authorities, such as the police and customs, was debilitating for their work.
The findings of this study indicate that the drug culture today is riskier and more uncontrollable than before. Furthermore, social work in this field would benefit from changes in societal attitudes and drug policy. The current service system and control policy are not enough to meet the current needs in harm reduction field. New methods in the field should concentrate on treatment rather than punishment. Also, topics such as drug analysis services, decriminalization, law revisions and consumption rooms should be considered.