Mataran aula nyt ja tulevaisuudessa: Kansalaistoiminnankeskus Mataran aulan kehittäminen
Riikonen, Emilia (2019)
Riikonen, Emilia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121825
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Kansalaistoiminnankeskus Mataran aulaa kohtaamispaikan näkökulmasta ja pohtia, millaiseksi aula mahdollisesti tulevaisuudessa muodostuu. Työn tavoitteena oli selvittää aulan nykytilaa ja tuottaa ideoita aulan kehittämisen tueksi. Opinnäytetyö oli tilaustyö Kansalaistoiminnankeskus Mataralle.
Tietoperustan tälle työlle muodostivat osallisuuden sekä palvelumuotoilun käsitteet. Yksi Mataran tavoitteista on on tarjota kansalaisille osallistumisen mahdollisuuksia erilaisten toimintojen ja tapahtumien avulla. Mataran aulan kehittämisen näkökulmasta osallisuus nousee esille lähestulkoon kaikissa aulaan ja aulan toimintaan liittyvissä elementeissä. Palvelumuotoiluajattelun avulla aulan kehittäminen voi saada uudenlaisia ja tehokkaampia ulottuvuuksia, joissa Mataran kävijöillä on mahdollisuus olla mukana kehittämistoiminnassa ja vaikuttamassa aulan tapahtumiin ja toimintoihin. Tässä työssä käsittelemäni kehittämisajatuksen pohjautuvat palvelumuotoiluajatteluun. Tarkoituksena oli, että Matara voi hyödyntää kehittämisen tueksi luotuja ideoita omien resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti.
Mataran aula on toiminut kohtaamispaikkana vuodesta 2012. Aulasta on vuosien varrella muotoutunut kansalaisten olohuone, jossa järjestetään aktiivisesti erilaisia toimintoja ja tapahtumia. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli muodostaa aulasta kokonaiskuva tutkimalla muun muassa, millaisena Mataran kävijät aulan kokevat, millaisia toimintoja aulassa kävijöiden mielestä tulisi järjestää ja miten he aulaa kehittäisivät. Hyödynsin työssäni kyselyä aineistonkeruumenetelmänä. Kysely suunnattiin Mataran kävijöihin, ja se oli vapaasti vastattavissa Mataran aulassa syksystä 2018 keväälle 2019. Kyselyn tuloksista saatiin hyödyllistä tietoa, jota Matara voi jatkossa hyödyntää toimintojaan suunnitellessa. Kyselyn voidaan myös katsoa toimivan palvelumuotoiluajattelun mukaisen kehittämisotteen työkaluna. Lisäksi haastattelin Mataran aulatyöntekijää, jonka työnkuvaan kuuluu muun muassa kävijöiden kohtaaminen. Häneltä sain arvokasta tietoa siitä, millaisia kohtaamisia aulassa päivittäin syntyy. Haastattelun perusteella moni kävijä kokee yksinäisyyttä ja heillä voi olla muitakin elämänlaatuun vaikuttavia haasteita. Kuulluksi tuleminen ja kiireetön kohtaaminen ovat haastattelun perusteella tärkeitä asioita.
Tietoperustan tälle työlle muodostivat osallisuuden sekä palvelumuotoilun käsitteet. Yksi Mataran tavoitteista on on tarjota kansalaisille osallistumisen mahdollisuuksia erilaisten toimintojen ja tapahtumien avulla. Mataran aulan kehittämisen näkökulmasta osallisuus nousee esille lähestulkoon kaikissa aulaan ja aulan toimintaan liittyvissä elementeissä. Palvelumuotoiluajattelun avulla aulan kehittäminen voi saada uudenlaisia ja tehokkaampia ulottuvuuksia, joissa Mataran kävijöillä on mahdollisuus olla mukana kehittämistoiminnassa ja vaikuttamassa aulan tapahtumiin ja toimintoihin. Tässä työssä käsittelemäni kehittämisajatuksen pohjautuvat palvelumuotoiluajatteluun. Tarkoituksena oli, että Matara voi hyödyntää kehittämisen tueksi luotuja ideoita omien resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti.
Mataran aula on toiminut kohtaamispaikkana vuodesta 2012. Aulasta on vuosien varrella muotoutunut kansalaisten olohuone, jossa järjestetään aktiivisesti erilaisia toimintoja ja tapahtumia. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli muodostaa aulasta kokonaiskuva tutkimalla muun muassa, millaisena Mataran kävijät aulan kokevat, millaisia toimintoja aulassa kävijöiden mielestä tulisi järjestää ja miten he aulaa kehittäisivät. Hyödynsin työssäni kyselyä aineistonkeruumenetelmänä. Kysely suunnattiin Mataran kävijöihin, ja se oli vapaasti vastattavissa Mataran aulassa syksystä 2018 keväälle 2019. Kyselyn tuloksista saatiin hyödyllistä tietoa, jota Matara voi jatkossa hyödyntää toimintojaan suunnitellessa. Kyselyn voidaan myös katsoa toimivan palvelumuotoiluajattelun mukaisen kehittämisotteen työkaluna. Lisäksi haastattelin Mataran aulatyöntekijää, jonka työnkuvaan kuuluu muun muassa kävijöiden kohtaaminen. Häneltä sain arvokasta tietoa siitä, millaisia kohtaamisia aulassa päivittäin syntyy. Haastattelun perusteella moni kävijä kokee yksinäisyyttä ja heillä voi olla muitakin elämänlaatuun vaikuttavia haasteita. Kuulluksi tuleminen ja kiireetön kohtaaminen ovat haastattelun perusteella tärkeitä asioita.