"Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys" : Valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
Jyrä, Laura (2019)
Jyrä, Laura
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021742
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli selvittää valmentavan johtamisen koettuja haasteita, mahdollisuuksia ja sitä, miten koettua valmentavaa johtamista voidaan edistää vanhustyössä toimivien esimiesten arjessa. Tutkimuksellista kehittämistyötä varten haastateltiin kohdeorganisaation esimiesasemassa olevia henkilöitä. Kehittämistyön teoreettisena lähtökohtana toimivat valmentavan johtamisen, valmentavan esimiestyön ja itseohjautuvuuden teoriat. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaattein.
Itseohjautuvuudella ja valmentavalla johtamisella pystytään vaikuttamaan palvelujen kehittymiseen ja laatuun. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala aloitti palvelun uudistamisen vuonna 2016. Osana palvelujen uudistamista myös johtamista lähdettiin kehittämään nimenomaan palvelujen johtamiseksi. Uudistuvien palvelujen johtamisen malli ei onnistu ilman itseohjautuvaa henkilökuntaa. Itseohjautuvuus ei synny itsestään, se vaatii sisäistä motivaatiota, aitoa kiinnostusta omaa työtä kohtaan ja valmentavaa johtamista.
Valmentavalla johtamisella tarkoitetaan toimintatapaa, jolla tuetaan henkilökunnan itseohjautuvuutta. Valmentavalla johtamisella pyritään eroon perinteisestä ylhäältä alaspäin suuntautuvasta johtamismallista. Valmentavassa johtamisessa korostuvat yhteistyö ja neuvotteleva keskustelukulttuuri. Esimiesten tehtävänä on valmentaa henkilökuntaa kohti yhdessä sovittuja päämääriä. Valmentavassa johtamisessa johdetaan sekä ihmisiä että asioita. Itseohjautuvuuden edistäminen vaatii lähiesimiehiltä ja johtajilta uudenlaista suhtautumista omaan johtajuuteen ja sen kehittämiseen. Tärkeimpänä itseohjautuvuuden tavoitteena voidaan pitää työntekijöiden riittävää vapautta asettaa konkreettisia tavoitteita ja mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet.
Tämän kehittämistyön haastattelutulosten mukaan esimiehet kokivat valmentavan johtamisen mahdollisuudeksi luottamuksen, vastuun ottamisen ja työhyvinvoinnin lisääntymisen sekä henkilökunnalla että esimiehillä. Myös työtapojen ja työnkuvien uudistaminen kuuluvat valmentavan johtamisten mahdollisuuksiin. Haastateltavat mielsivät haasteiksi itseohjautuvuuden puuttumisen, totutuista tavoista ja vallasta luopumisen. Valmentavaa johtamista ja itseohjautuvuutta voidaan kehittämistyön tulosten mukaan edistää antamalla enemmän positiivista palautetta ja tukea henkilökuntaa päätöksenteko prosesseihin. Esimiesten on pohdittava omaa toimintaa esimiehenä, jotta henkilökuntaa voidaan tukea itseohjautuvuuteen ja sen myötä valmentavaa johtamistyyliä voidaan edistää.
Itseohjautuvuudella ja valmentavalla johtamisella pystytään vaikuttamaan palvelujen kehittymiseen ja laatuun. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala aloitti palvelun uudistamisen vuonna 2016. Osana palvelujen uudistamista myös johtamista lähdettiin kehittämään nimenomaan palvelujen johtamiseksi. Uudistuvien palvelujen johtamisen malli ei onnistu ilman itseohjautuvaa henkilökuntaa. Itseohjautuvuus ei synny itsestään, se vaatii sisäistä motivaatiota, aitoa kiinnostusta omaa työtä kohtaan ja valmentavaa johtamista.
Valmentavalla johtamisella tarkoitetaan toimintatapaa, jolla tuetaan henkilökunnan itseohjautuvuutta. Valmentavalla johtamisella pyritään eroon perinteisestä ylhäältä alaspäin suuntautuvasta johtamismallista. Valmentavassa johtamisessa korostuvat yhteistyö ja neuvotteleva keskustelukulttuuri. Esimiesten tehtävänä on valmentaa henkilökuntaa kohti yhdessä sovittuja päämääriä. Valmentavassa johtamisessa johdetaan sekä ihmisiä että asioita. Itseohjautuvuuden edistäminen vaatii lähiesimiehiltä ja johtajilta uudenlaista suhtautumista omaan johtajuuteen ja sen kehittämiseen. Tärkeimpänä itseohjautuvuuden tavoitteena voidaan pitää työntekijöiden riittävää vapautta asettaa konkreettisia tavoitteita ja mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet.
Tämän kehittämistyön haastattelutulosten mukaan esimiehet kokivat valmentavan johtamisen mahdollisuudeksi luottamuksen, vastuun ottamisen ja työhyvinvoinnin lisääntymisen sekä henkilökunnalla että esimiehillä. Myös työtapojen ja työnkuvien uudistaminen kuuluvat valmentavan johtamisten mahdollisuuksiin. Haastateltavat mielsivät haasteiksi itseohjautuvuuden puuttumisen, totutuista tavoista ja vallasta luopumisen. Valmentavaa johtamista ja itseohjautuvuutta voidaan kehittämistyön tulosten mukaan edistää antamalla enemmän positiivista palautetta ja tukea henkilökuntaa päätöksenteko prosesseihin. Esimiesten on pohdittava omaa toimintaa esimiehenä, jotta henkilökuntaa voidaan tukea itseohjautuvuuteen ja sen myötä valmentavaa johtamistyyliä voidaan edistää.