"Kotiin kun jalat kantaa" : Päihteiden käytön puheeksioton edistäminen Malmin ja Haartmanin yhteispäivystyksissä
Anttila, Pauliina; Korpi-Kokko, Ditte (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Anttila, Pauliina
Korpi-Kokko, Ditte
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021735
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päihteiden käytön puheeksioton
toteutumista Malmin ja Haartmanin yhteispäivystyksissä hoitohenkilökunnan
kokemana sekä selvittää millä toimenpiteillä puheeksiottoa voitaisiin edistää ja
helpottaa kyseisissä työyksiköissä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa
siitä, mikä on päihteiden käytön puheeksioton tilanne keväällä 2019 sekä löytää
keinoja, joita voidaan hyödyntää yhteispäivystysten päihdehoitotyön
kehittämisessä puheeksioton edistämiseksi.
Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen
Webropol-kysely. Kysely toteutettiin 8.-26.5.2019 välisenä aikana. Tutkimukseen
osallistui kahdesta organisaatiosta yhteensä 75 hoitajaa (n= 42 ja n= 33).
Tutkimuksen keskeiset tulokset esitettiin taulukoin, kuvioin ja tekstinä.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat tutkijoilla jo ennalta ollutta käsitystä
puheeksioton haasteista ja toteutumisesta yhteispäivystyksissä. Näitä olivat
kiireinen työympäristö, päihdepotilaiden kuormittavuus sekä hoitajien
perehdytyksen puute puheeksiottoon ja riittämättömät resurssit sen
toteuttamiseen. Nämä asiat korostuivat myös kyselyn vastauksissa. Yleisimmin
päihteiden käytön puheeksiotto jäi toteutumatta ajan ja resurssien puutteen
vuoksi. Erityisesti varhainen tunnistaminen vaikutti toteutuvan
yhteispäivystyksissä huonosti. Puheeksiotto oli todennäköisempää, mikäli
päihdeongelma oli selkeästi havaittavissa. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin
aiheesta aiemmin tehdyt kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset.
Päivystyksessä työskentelevien tulisi jatkossa nähdä itsensä voimakkaammin
terveyden edistäjinä. Tämä vaatii jatkuvaa ja systemaattista henkilöstön
koulutusta, jotta puheeksiotosta tulee rutiinia ja päihteitä käyttävien potilaiden
kohtaaminen on mahdollisimman yhdenmukaista.
toteutumista Malmin ja Haartmanin yhteispäivystyksissä hoitohenkilökunnan
kokemana sekä selvittää millä toimenpiteillä puheeksiottoa voitaisiin edistää ja
helpottaa kyseisissä työyksiköissä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa
siitä, mikä on päihteiden käytön puheeksioton tilanne keväällä 2019 sekä löytää
keinoja, joita voidaan hyödyntää yhteispäivystysten päihdehoitotyön
kehittämisessä puheeksioton edistämiseksi.
Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen
Webropol-kysely. Kysely toteutettiin 8.-26.5.2019 välisenä aikana. Tutkimukseen
osallistui kahdesta organisaatiosta yhteensä 75 hoitajaa (n= 42 ja n= 33).
Tutkimuksen keskeiset tulokset esitettiin taulukoin, kuvioin ja tekstinä.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat tutkijoilla jo ennalta ollutta käsitystä
puheeksioton haasteista ja toteutumisesta yhteispäivystyksissä. Näitä olivat
kiireinen työympäristö, päihdepotilaiden kuormittavuus sekä hoitajien
perehdytyksen puute puheeksiottoon ja riittämättömät resurssit sen
toteuttamiseen. Nämä asiat korostuivat myös kyselyn vastauksissa. Yleisimmin
päihteiden käytön puheeksiotto jäi toteutumatta ajan ja resurssien puutteen
vuoksi. Erityisesti varhainen tunnistaminen vaikutti toteutuvan
yhteispäivystyksissä huonosti. Puheeksiotto oli todennäköisempää, mikäli
päihdeongelma oli selkeästi havaittavissa. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin
aiheesta aiemmin tehdyt kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset.
Päivystyksessä työskentelevien tulisi jatkossa nähdä itsensä voimakkaammin
terveyden edistäjinä. Tämä vaatii jatkuvaa ja systemaattista henkilöstön
koulutusta, jotta puheeksiotosta tulee rutiinia ja päihteitä käyttävien potilaiden
kohtaaminen on mahdollisimman yhdenmukaista.