Sairaanhoitajien ja lähihoitajien fyysisen kunnon vaikutus subjektiiviseen työn tehokkuuteen
Kylmämaa, Toni; Ylitalo, Antti (2019)
Kylmämaa, Toni
Ylitalo, Antti
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021702
Tiivistelmä
Lähihoitajien ja sairaanhoitajien työ on fyysisesti raskasta työtä. Työ on usein kolmivuorotyötä ja se usein kuormittaa elimistöä fyysisesti. Sen vuoksi lähihoitajien ja sairaanhoitajien on pidettävä huolta omasta fyysisestä kunnostaan ja jaksamisestaan sekä pystyttävä palautumaan riittävän nopeasti raskaasta työkuormasta. Hyvä fyysinen kunto vähentää työuupumusta, sairauspoissaoloja ja parantaa työssä jaksamista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien ja lähihoitajien fyysistä kuntoa, subjektiivista työtehokkuutta ja hyvinvointia kuntotestien sekä kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin, jotta löydettäisiin tutkimusongelmaan perustellut vastaukset. Ensimmäisistä kuntotesteistä saatuja tuloksia verrattiin ja suhteutettiin viitearvoihin, joiden avulla saatiin realistinen kuva sairaanhoitajien tai lähihoitajien fyysisen kunnon tilasta. Ensimmäisen testikerran jälkeen hoitajat saivat harjoitusohjelmat ja harjoittelivat 4–5 viikkoa, jonka jälkeen tehtiin toiset kuntotestit ja seurattiin liikunnan vaikutusta aiempiin testituloksiin. Molempien testien yhteydessä testattavat pohtivat kyselylomakkeiden avulla mm. omia liikkumistottumuksiaan ja liikunnan vaikutuksia arkeen sekä työtehokkuuteen.
Opinnäytetyön tutkimus tehtiin Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kirurgian osastojen 3B ja 4B henkilökunnalle. Tutkimus tehtiin 2018 syksyn aikana. Tutkimukseen kuului kaksi fyysistä kuntotestiä, fyysinen harjoitusohjelma sekä alku- ja loppukyselyyn vastaaminen. Tutkimustulosten avulla voidaan tarkastella fyysisen kunnon vaikutusta työtehokkuuteen sekä henkilöiden muihin ominaisuuksiin. Practical nurses’ and nurses’ work is physically heavy work. It is often three-shift work that often physically loads your body. For that reason, practical nurses and nurses have to take care of their own physical condition and wellbeing and must be able to recover quickly enough from a heavy workload. Good physical condition reduces work fatigue, absences and improves work ability.
The purpose of the thesis was to find out about nurses and practical nurses physical condition, subjective work efficiency and wellbeing trough fitness tests and questionnaires. The data of the study was collected to find answers to the research problems. Results from the first fitness tests were compared to the reference values, which provided a realistic picture of the physical fitness state of the nurses and the practical nurses. After the first test, nurses received training programs and practiced 4¬–5 weeks. After that, another fitness test was conducted and the results were compared to the previous test. After both tests, the participants responded their questionnaires and pondered about their own training habits’ and trainings’ effect on their everyday life and working effectiveness.
The thesis research was conducted to Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:s surgery departments 3B and 4B staff. The study was conducted in 2018 during the summer, and it included two physical fitness tests, physical training program and initial and final questionnaires. The results of the research can be used to examine the effect of physical fitness on work efficiency and other characteristics of individuals.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien ja lähihoitajien fyysistä kuntoa, subjektiivista työtehokkuutta ja hyvinvointia kuntotestien sekä kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin, jotta löydettäisiin tutkimusongelmaan perustellut vastaukset. Ensimmäisistä kuntotesteistä saatuja tuloksia verrattiin ja suhteutettiin viitearvoihin, joiden avulla saatiin realistinen kuva sairaanhoitajien tai lähihoitajien fyysisen kunnon tilasta. Ensimmäisen testikerran jälkeen hoitajat saivat harjoitusohjelmat ja harjoittelivat 4–5 viikkoa, jonka jälkeen tehtiin toiset kuntotestit ja seurattiin liikunnan vaikutusta aiempiin testituloksiin. Molempien testien yhteydessä testattavat pohtivat kyselylomakkeiden avulla mm. omia liikkumistottumuksiaan ja liikunnan vaikutuksia arkeen sekä työtehokkuuteen.
Opinnäytetyön tutkimus tehtiin Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kirurgian osastojen 3B ja 4B henkilökunnalle. Tutkimus tehtiin 2018 syksyn aikana. Tutkimukseen kuului kaksi fyysistä kuntotestiä, fyysinen harjoitusohjelma sekä alku- ja loppukyselyyn vastaaminen. Tutkimustulosten avulla voidaan tarkastella fyysisen kunnon vaikutusta työtehokkuuteen sekä henkilöiden muihin ominaisuuksiin.
The purpose of the thesis was to find out about nurses and practical nurses physical condition, subjective work efficiency and wellbeing trough fitness tests and questionnaires. The data of the study was collected to find answers to the research problems. Results from the first fitness tests were compared to the reference values, which provided a realistic picture of the physical fitness state of the nurses and the practical nurses. After the first test, nurses received training programs and practiced 4¬–5 weeks. After that, another fitness test was conducted and the results were compared to the previous test. After both tests, the participants responded their questionnaires and pondered about their own training habits’ and trainings’ effect on their everyday life and working effectiveness.
The thesis research was conducted to Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:s surgery departments 3B and 4B staff. The study was conducted in 2018 during the summer, and it included two physical fitness tests, physical training program and initial and final questionnaires. The results of the research can be used to examine the effect of physical fitness on work efficiency and other characteristics of individuals.