Asiakirjan takavarikoiminen ja jäljentäminen todisteeksi esitutkinnassa : miten takavarikkoa ja jäljentämistä sovelletaan pakkokeinolain 7 luvun 1 §:n ja 2 §:n mukaan?
Jutta, Saarinen (2019)
Jutta, Saarinen
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021672
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia asiakirjan takavarikoimista ja jäljentämistä todisteeksi esitutkinnassa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää oikeusdogmaattisin tutkimusmenetelmin, miten takavarikkoa ja jäljentämistä sovelletaan pakkokeinolain 7 luvun 1 §:n ja 2 §:n mukaan.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, missä menee lain tulkinnan mukaan rajanvero siinä, mikä aineisto on takavarikoitava tai jäljennettävä pakkokeinolain mukaan. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi onko asiakirjan haltuun saamisen yhteydessä käytettävä pakkokeinolain mukaista takavarikoimista tai jäljentämistä, jos asiakirja on tuotu vapaaehtoisesti esitutkintaa varten poliisille poliisin pyynnöstä tai asianosaisen tai todistajan omasta aloitteesta. Lisäksi pakkokeinolain mukaista takavarikoimis- ja jäljentämisedellytystä selvitetään poliisilain mukaisen tiedonsaantipyynnön kannalta ja esitutkintalain mukaisen kuulustelun tueksi toimitetun kirjallisen selvityksen kannalta.
Tässä opinnäytetyössä on käytetty oikeustieteellisen tutkimuksen tekemiseksi hyväksyttyjä oikeustieteellisiä lähteitä ja kirjallisuuslähteitä. Opinnäytetyössä käsillä oleviin tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia mm. korkeimman oikeuden ratkaisuista, lainvalmisteluasiakirjoista ja laillisuusvalvojien ratkaisuista. Opinnäytetyö perustuu kuitenkin näiden lähteiden lisäksi eri oikeustieteellisissä teoksissa esitettyihin näkemyksiin ja tätä kautta hyväksyttyyn oikeustieteelliseen argumentaatioon.
Opinnäytetyön tulokset ja havainnot perustuvat pakkokeinolain 7 luvun tulkintaan. Lisäksi havaintoja varten tutkimuksessa käsitellään soveltuvin osin esitutkintalakia kuulustelujen osalta ja poliisilakia poliisin tiedonsaantioikeuden osalta. Tutkimuksessa sivutaan myös lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Tutkimuksessa havainnoidaan poliisin toimintamalleja pakkokeinolain soveltamisessa takavarikoimisen ja jäljentämisen osalta.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, missä menee lain tulkinnan mukaan rajanvero siinä, mikä aineisto on takavarikoitava tai jäljennettävä pakkokeinolain mukaan. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi onko asiakirjan haltuun saamisen yhteydessä käytettävä pakkokeinolain mukaista takavarikoimista tai jäljentämistä, jos asiakirja on tuotu vapaaehtoisesti esitutkintaa varten poliisille poliisin pyynnöstä tai asianosaisen tai todistajan omasta aloitteesta. Lisäksi pakkokeinolain mukaista takavarikoimis- ja jäljentämisedellytystä selvitetään poliisilain mukaisen tiedonsaantipyynnön kannalta ja esitutkintalain mukaisen kuulustelun tueksi toimitetun kirjallisen selvityksen kannalta.
Tässä opinnäytetyössä on käytetty oikeustieteellisen tutkimuksen tekemiseksi hyväksyttyjä oikeustieteellisiä lähteitä ja kirjallisuuslähteitä. Opinnäytetyössä käsillä oleviin tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia mm. korkeimman oikeuden ratkaisuista, lainvalmisteluasiakirjoista ja laillisuusvalvojien ratkaisuista. Opinnäytetyö perustuu kuitenkin näiden lähteiden lisäksi eri oikeustieteellisissä teoksissa esitettyihin näkemyksiin ja tätä kautta hyväksyttyyn oikeustieteelliseen argumentaatioon.
Opinnäytetyön tulokset ja havainnot perustuvat pakkokeinolain 7 luvun tulkintaan. Lisäksi havaintoja varten tutkimuksessa käsitellään soveltuvin osin esitutkintalakia kuulustelujen osalta ja poliisilakia poliisin tiedonsaantioikeuden osalta. Tutkimuksessa sivutaan myös lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Tutkimuksessa havainnoidaan poliisin toimintamalleja pakkokeinolain soveltamisessa takavarikoimisen ja jäljentämisen osalta.