Varhaisperkauksen vaikutus kuusen kasvuun pohjoisessa Keski-Suomessa
Leppänen, Tommi (2019)
Leppänen, Tommi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111921530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111921530
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka varhaisperkaus vaikutta kuusen taimikoiden kasvuun pohjoisen Keski-Suomen alueella. Tutkimuksessa vertaillaan eri aikoina varhaisperattujen taimikoiden kehitystä läpimitan ja pituuden osalta. Hypoteesina tutkimuksessa oli, että 5–6 vuotta istutuksen jälkeen varhaisperatut taimikot olisivat kasvaneet parhaiten.
Opinnäytetyö koostui yleiskatsauksesta varhaisperkaukseen, sen oikeaan ajoittamiseen, toteutustapoihin sekä sen vaikutuksiin havupuiden kehitykseen. Tämän jälkeen taustoitettiin tutkimus ja maastotöiden toteutus. Lopuksi analysoitiin tulokset ja tehtiin johtopäätökset tutkimuksesta.
Tutkimukseen valikoitui 31 taimikkoa, joita oli yhteensä noin 50 hehtaaria. Taimikoista mitattiin ympyräkoealoilta pituus, läpimitta ja puulajien kasvatustiheydet. Taimikot jakautuivat 11-, 12-, 13- ja 14-vuotiaisiin taimikoihin, jotka oli jaoteltu varhaisperkauksen ajankohdan mukaan kolmeen hoitoluokkaan.
Tuloksissa ei ilmennyt yhtä selkeää kehityssuuntaa, vaan taimikoiden läpimittojen ja pituuksien kehitys vaihteli eri ikäluokkien ja hoitoajankohtien välillä. Melkein kaikissa ikäluokissa 9–11 vuotta istutuksen jälkeen varhaisperatut taimikot olivat kuitenkin kasvaneet huonoiten.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaisperkauksen oikea ajoitus vaihtelee runsaasti eri taimikoiden välillä. Yhdeksää vuotta voidaan kuitenkin pitää takarajana, jonka jälkeen useimmissa taimikoissa kärsitään kasvutappioista. Työn tilasi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja työtä on tarkoitus käyttää varhaisperkauksien markkinoinnin apuvälineenä.
Opinnäytetyö koostui yleiskatsauksesta varhaisperkaukseen, sen oikeaan ajoittamiseen, toteutustapoihin sekä sen vaikutuksiin havupuiden kehitykseen. Tämän jälkeen taustoitettiin tutkimus ja maastotöiden toteutus. Lopuksi analysoitiin tulokset ja tehtiin johtopäätökset tutkimuksesta.
Tutkimukseen valikoitui 31 taimikkoa, joita oli yhteensä noin 50 hehtaaria. Taimikoista mitattiin ympyräkoealoilta pituus, läpimitta ja puulajien kasvatustiheydet. Taimikot jakautuivat 11-, 12-, 13- ja 14-vuotiaisiin taimikoihin, jotka oli jaoteltu varhaisperkauksen ajankohdan mukaan kolmeen hoitoluokkaan.
Tuloksissa ei ilmennyt yhtä selkeää kehityssuuntaa, vaan taimikoiden läpimittojen ja pituuksien kehitys vaihteli eri ikäluokkien ja hoitoajankohtien välillä. Melkein kaikissa ikäluokissa 9–11 vuotta istutuksen jälkeen varhaisperatut taimikot olivat kuitenkin kasvaneet huonoiten.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaisperkauksen oikea ajoitus vaihtelee runsaasti eri taimikoiden välillä. Yhdeksää vuotta voidaan kuitenkin pitää takarajana, jonka jälkeen useimmissa taimikoissa kärsitään kasvutappioista. Työn tilasi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja työtä on tarkoitus käyttää varhaisperkauksien markkinoinnin apuvälineenä.