Röntgenhoitajien työhyvinvointi : kysely kuvantamisen röntgenhoitajille
Halme, Karoliina; Karjalainen, Onni; Koskentola, Eveliina (2019)
Halme, Karoliina
Karjalainen, Onni
Koskentola, Eveliina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821487
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan työpaikalla vallitsevaa työntekijöiden vireystilaa. Käsitteeseen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työhyvinvointi. Työhyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat yksilön lisäksi myös organisaatio ja yhteiskunta.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa kuvantamisen eri toimipisteissä työskentelevien röntgenhoitajien työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä röntgenhoitajien työhyvinvoinnista tietoa, jota yhteistyökumppani voisi hyödyntää käytännössä. Opinnäytetyön tutkimusongelmina oli selvittää, mikä vaikutus fyysisillä ja psyykkisillä tekijöillä sekä johdolla ja organisaatiolla oli röntgenhoitajien työhyvinvointiin.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Vastaukset kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa väittämät oli jaettu kolmeen pääkategoriaan. Vastauksia saatiin 57 kappaletta. Aineisto tallennettiin Exceliin. Tulokset esitettiin kuvaajien avulla sekä sanallisesti.
Tutkimuksesta ilmeni, että röntgenhoitajat olivat enimmäkseen tyytyväisiä fyysiseen työhyvinvointiinsa, mutta työtä pidettiin fyysisesti kuormittavana. Röntgenhoitajat kokivat työympäristönsä hyväksi ilmanlaatua lukuun ottamatta. Psyykkisen työhyvinvoinnin osalta jotkin asiat olivat hyvin, mutta joissain asioissa oli kehittämisen varaa. Työtä pidettiin mielenkiintoisena ja riittävän haastavana. Myös työilmapiiri koettiin työhyvinvointia tukevaksi. Tuloksista tuli kuitenkin ilmi, että jotkut röntgenhoitajat kokivat työstressiä sekä epäasiallista ja epätasa-arvoista kohtelua. Työpaikalla esiintyi myös kiusaamista. Johtamisen osalta röntgenhoitajat kokivat, että työvuorot ja tauot toteutuivat sovitusti. He saivat myös työskennellä itselleen mielekkäissä työpisteissä, mistä voisi päätellä, että heidän toiveitaan kuunnellaan.
Jatkotutkimusaiheena kysely voitaisiin suorittaa myöhemmin uudestaan ja vertailla saatuja tuloksia. Tutkimuksen tuloksista esille nousseita asioita ja niiden syitä voitaisiin myös tutkia esimerkiksi haastattelun avulla.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa kuvantamisen eri toimipisteissä työskentelevien röntgenhoitajien työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä röntgenhoitajien työhyvinvoinnista tietoa, jota yhteistyökumppani voisi hyödyntää käytännössä. Opinnäytetyön tutkimusongelmina oli selvittää, mikä vaikutus fyysisillä ja psyykkisillä tekijöillä sekä johdolla ja organisaatiolla oli röntgenhoitajien työhyvinvointiin.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Vastaukset kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa väittämät oli jaettu kolmeen pääkategoriaan. Vastauksia saatiin 57 kappaletta. Aineisto tallennettiin Exceliin. Tulokset esitettiin kuvaajien avulla sekä sanallisesti.
Tutkimuksesta ilmeni, että röntgenhoitajat olivat enimmäkseen tyytyväisiä fyysiseen työhyvinvointiinsa, mutta työtä pidettiin fyysisesti kuormittavana. Röntgenhoitajat kokivat työympäristönsä hyväksi ilmanlaatua lukuun ottamatta. Psyykkisen työhyvinvoinnin osalta jotkin asiat olivat hyvin, mutta joissain asioissa oli kehittämisen varaa. Työtä pidettiin mielenkiintoisena ja riittävän haastavana. Myös työilmapiiri koettiin työhyvinvointia tukevaksi. Tuloksista tuli kuitenkin ilmi, että jotkut röntgenhoitajat kokivat työstressiä sekä epäasiallista ja epätasa-arvoista kohtelua. Työpaikalla esiintyi myös kiusaamista. Johtamisen osalta röntgenhoitajat kokivat, että työvuorot ja tauot toteutuivat sovitusti. He saivat myös työskennellä itselleen mielekkäissä työpisteissä, mistä voisi päätellä, että heidän toiveitaan kuunnellaan.
Jatkotutkimusaiheena kysely voitaisiin suorittaa myöhemmin uudestaan ja vertailla saatuja tuloksia. Tutkimuksen tuloksista esille nousseita asioita ja niiden syitä voitaisiin myös tutkia esimerkiksi haastattelun avulla.