Tulehduksellista suolistosairautta (IBD) sairastavien kokemuksia ulosteinkontinenssista ja saamastaan ohjauksesta
Helin, Kaisa; Toivonen, Tanja (2019)
Helin, Kaisa
Toivonen, Tanja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111621333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111621333
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata IBD-potilaiden kokemaa ulosteinkontinenssia sekä selvittää millaisia kokemuksia heillä oli saamastaan ja tarvitsemastaan ohjauksesta ulosteinkontinenssin suhteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saadun tiedon avulla kehittää IBD-potilaiden ohjausta sekä tarjota heille jatkossa monipuolisempaa ja kattavampaa hoidonohjausta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisesti ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin 11 IBD:tä sairastavaa henkilöä, joiden perussairaus oli remissiossa. Haastateltavat saatiin Crohn ja Colitis ry:n kautta. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tuloksista ilmeni, että IBD-potilaat kokivat ulosteinkontinenssin häiritsevän elämäänsä jatkuvasti. Pelko ulosteinkontinenssin mahdollisuudesta sai potilaat jäämään kotiin ja jättämään sovittuja menoja väliin. Tutkimukseen osallistuneet IBD-potilaat eivät olleet saaneet hoitohenkilökunnalta tietoa mahdollisesta ulosteinkontinenssista eivätkä siitä, miten he itse pystyisivät asiaan vaikuttamaan.
Hoitohenkilökunta oli kertonut, ettei ruokavaliolla ole merkitystä ulosteinkontinenssin hoidossa, mutta monet haastateltavat kokivat kuitenkin eri ruokavaliokokeiluilla saaneensa apua. IBD-potilaat kokivat tarvitsevansa hoitohenkilökunnalta ohjausta ja tietoa ulosteinkontinenssista suolentoimintansa tasapainottamiseksi. Useat kokivat, että olisivat kaivanneet tietoa jo ulosteinkontinenssin mahdollisuudesta ja siitä, että heitä olisi kuunneltu ulosteinkontinenssin aiheuttamista ongelmista.
Tällä opinnäytetyöllä tuotettiin uutta tutkimustietoa, koska Suomessa ei ole aiemmin tutkittu IBD-potilaiden kokemaa ulosteinkontinenssia. Opinnäytetyössä tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää IBD-potilaiden saamaa ohjausta ulosteinkontinenssin suhteen. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia kuinka paljon suomalaiset IBD-potilaat kärsivät ulosteinkontinenssista. Vastaavan tutkimuksen voisi tehdä myös muille kuin IBD-potilaille ja selvittää kuinka kauan he ovat kärsineet ulosteinkontinenssista ja minkälaista ohjausta he ovat siihen saaneet.
Tuloksista ilmeni, että IBD-potilaat kokivat ulosteinkontinenssin häiritsevän elämäänsä jatkuvasti. Pelko ulosteinkontinenssin mahdollisuudesta sai potilaat jäämään kotiin ja jättämään sovittuja menoja väliin. Tutkimukseen osallistuneet IBD-potilaat eivät olleet saaneet hoitohenkilökunnalta tietoa mahdollisesta ulosteinkontinenssista eivätkä siitä, miten he itse pystyisivät asiaan vaikuttamaan.
Hoitohenkilökunta oli kertonut, ettei ruokavaliolla ole merkitystä ulosteinkontinenssin hoidossa, mutta monet haastateltavat kokivat kuitenkin eri ruokavaliokokeiluilla saaneensa apua. IBD-potilaat kokivat tarvitsevansa hoitohenkilökunnalta ohjausta ja tietoa ulosteinkontinenssista suolentoimintansa tasapainottamiseksi. Useat kokivat, että olisivat kaivanneet tietoa jo ulosteinkontinenssin mahdollisuudesta ja siitä, että heitä olisi kuunneltu ulosteinkontinenssin aiheuttamista ongelmista.
Tällä opinnäytetyöllä tuotettiin uutta tutkimustietoa, koska Suomessa ei ole aiemmin tutkittu IBD-potilaiden kokemaa ulosteinkontinenssia. Opinnäytetyössä tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää IBD-potilaiden saamaa ohjausta ulosteinkontinenssin suhteen. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia kuinka paljon suomalaiset IBD-potilaat kärsivät ulosteinkontinenssista. Vastaavan tutkimuksen voisi tehdä myös muille kuin IBD-potilaille ja selvittää kuinka kauan he ovat kärsineet ulosteinkontinenssista ja minkälaista ohjausta he ovat siihen saaneet.