Suomalaisten asianajotoimistojen rekrytointi sosiaalisessa mediassa
Lindh, Jonna (2019)
Lindh, Jonna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111321113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111321113
Tiivistelmä
Sosiaalista mediaa käytetään laajasti yksityiselämässä ja vapaa-ajalla. Uusia sosiaalisen median kanavia keksitään jatkuvasti ja ne antavat ihmisille mahdollisuuden pysyä yhteydessä heidän läheisiinsä sekä jakaa heitä kiinnostavaa sisältöä. Sen lisäksi että sosiaalisen median kanavia käytetään yksityiselämässä, on sosiaalinen media otettu käyttöön myös monessa yrityksessä ja työelämässä. Sosiaalisen median yleistyessä, yritysten on tärkeä tunnistaa sosiaalisen median tarjoamat hyödyt rekrytoinnissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten suomalaiset asianajotoimistot käyttävät sosiaalista mediaa rekrytoinnissa ja millä tavalla he hyötyvät sosiaalisesta mediasta rekrytointikanavana. Työssä tutkittiin myös rekrytointia sosiaalisessa mediassa ilmiönä ja sitä miten sosiaalinen media on muuttanut rekrytointia asianajotoimistoissa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja rajattiin pääkaupunkiseudulla toimiviin asianajotoimistoihin. Työssä haastateltiin kolmessa eri toimistossa työskenteleviä henkilöstöosaston asiantuntijoita. Tutkimus toteutettiin kesäkuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään sosiaalinen media, rekrytointiprosessi ja eri sosiaalisen median rekrytointikanavat. Tämä lisäksi tietoperustassa käsitellään rekrytoinnin muutosta Kansallisen rekrytointitutkimuksen avulla ja tämän hetkisiä trendejä sosiaalisen median rekrytoinnissa.
Tutkimuksessa ilmenneiden tulosten avulla voidaan todeta, että suomalaiset asianajotoimistot käyttävät sosiaalista mediaa rekrytoinnin apuna rekrytointisisällön markkinoinnissa, työnantajakuvan rakentamisessa ja passiivisten työnhakijoiden tavoittamisessa. Tähän käytetään kohderyhmän perusteella valittuja kanavia, joihin julkaistaan kuvia, videoita ja muuta asiaankuuluvaa sisältöä. Sosiaalisen median käyttöönoton tärkein syy on ollut kohderyhmien läsnäolo kanavissa ja kanavien hyödyntämisessä pystyi huomaamaan eroavaisuuksia. Tutkimuksessa selvinneet sosiaalisen median hyödyt rekrytointikanavana olivat sen nopeus, helppous ja kustannustehokkuus. Kohderyhmän tavoitettavuus sekä hyöty työnantajakuvan rakentamisen välineenä nousivat erityisesti esiin. Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalinen media ei ole muuttanut itse rekrytointiprosessia asianajotoimistoissa mutta rekrytointi itsessään on sosiaalisen median myötä muuttunut nopeammaksi ja helpommaksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten suomalaiset asianajotoimistot käyttävät sosiaalista mediaa rekrytoinnissa ja millä tavalla he hyötyvät sosiaalisesta mediasta rekrytointikanavana. Työssä tutkittiin myös rekrytointia sosiaalisessa mediassa ilmiönä ja sitä miten sosiaalinen media on muuttanut rekrytointia asianajotoimistoissa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja rajattiin pääkaupunkiseudulla toimiviin asianajotoimistoihin. Työssä haastateltiin kolmessa eri toimistossa työskenteleviä henkilöstöosaston asiantuntijoita. Tutkimus toteutettiin kesäkuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään sosiaalinen media, rekrytointiprosessi ja eri sosiaalisen median rekrytointikanavat. Tämä lisäksi tietoperustassa käsitellään rekrytoinnin muutosta Kansallisen rekrytointitutkimuksen avulla ja tämän hetkisiä trendejä sosiaalisen median rekrytoinnissa.
Tutkimuksessa ilmenneiden tulosten avulla voidaan todeta, että suomalaiset asianajotoimistot käyttävät sosiaalista mediaa rekrytoinnin apuna rekrytointisisällön markkinoinnissa, työnantajakuvan rakentamisessa ja passiivisten työnhakijoiden tavoittamisessa. Tähän käytetään kohderyhmän perusteella valittuja kanavia, joihin julkaistaan kuvia, videoita ja muuta asiaankuuluvaa sisältöä. Sosiaalisen median käyttöönoton tärkein syy on ollut kohderyhmien läsnäolo kanavissa ja kanavien hyödyntämisessä pystyi huomaamaan eroavaisuuksia. Tutkimuksessa selvinneet sosiaalisen median hyödyt rekrytointikanavana olivat sen nopeus, helppous ja kustannustehokkuus. Kohderyhmän tavoitettavuus sekä hyöty työnantajakuvan rakentamisen välineenä nousivat erityisesti esiin. Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalinen media ei ole muuttanut itse rekrytointiprosessia asianajotoimistoissa mutta rekrytointi itsessään on sosiaalisen median myötä muuttunut nopeammaksi ja helpommaksi.