Poissaoloihin puuttuminen Vihdin perusopetuksessa : poissaolomallin kehittäminen
Saukkola, Ville (2019)
Saukkola, Ville
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111120950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111120950
Tiivistelmä
Valtio käynnisti lapsi- ja perhepalveluiden kärkihankkeen vuonna 2016. LAPE-hankkeen keskeisiä tavoitteita oli uudistaa lasten ja perheiden palvelut paremmin vastaamaan tarvetta. Vihdin kunta osana LAPE Uusimaata lanseerasi poissaoloihin puuttumisen mallin vastaamaan tarpeeseen yhtenäisestä moniammatillisesta ja -alaisesta tavasta puuttua luvattomiin poissaoloihin.
Poissaoloihin puuttumisen malli on kehitetty yhteistyössä Vihdin, Karkkilan ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Poissaolomalli otettiin käyttöön Vihdin ala- ja yläkouluissa maaliskuussa 2019. Osaksi kunnan suunnitelmallista toimintaa se hyväksyttiin osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa kunnanvaltuuston kokouksessa 25.3.2019. Poissaolomallissa on määritelty tuntimääräiset poissaolojen kynnysarvot, miten toimitaan ja kuka puuttuu missäkin vaiheessa. Opettajat ovat olennaisessa roolissa merkiten poissaoloja Wilma-järjestelmään ja seuraten niitä. Teoreettinen viitekehys ja tietoperusta rakentuvat koulupoissaolojen ja koulukieltäytymisen syihin ja seurauksiin. Ilmiö on haastava, ja koskee lapsen lisäksi myös hänen lähipiiriään.
Opinnäytetyön tutkimuksellisen osion tavoite oli arvioida opettajien ja rehtoreiden käyttäjäkokemuksia poissaolomallista. Kysely lähetettiin kaikille ala- ja yläkoulun opettajille ja rehtoreille, joita kyselyajankohtana oli noin 280 henkilöä. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä. Puolistrukturoidulla tutkimuksella saatiin opettajilta ja rehtoreilta tietoa ja tuntemuksia päätöksenteon tueksi kehitettäessä kunnan toimintaa. Saatuja tuloksia kuvaillaan sanoin ja havainnollistetaan kuvioin. Vastaajat olivat tyytyväisiä yhtenäiseen poissaoloihin puuttumisen malliin. Mitä tutumpi malli on, niin sitä herkemmin sitä käytetään. Vastaajista noin 25% koki, että he eivät saa mallista apua käytännön työhön, tai siitä ei ole juurikaan apua käynnistettäessä yhteistyötä koulun ja kodin välillä. Tulkitsen tätä niin, että konkreettisia keinoja opettajan työskentelyn avuksi kaivataan.
Vastausten analysointi perustuu välittömien havaintojen tekemiseen, kohteesta saadun kokemuksen pohdintaan ja reflektointiin. Yhtenä kyselyn tavoitteena oli vakiinnuttaa poissaolomalli osaksi perustoimintoja tuoden sitä tunnetuksi myös tämän kyselyn avulla.
Poissaoloihin puuttumisen malli on kehitetty yhteistyössä Vihdin, Karkkilan ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Poissaolomalli otettiin käyttöön Vihdin ala- ja yläkouluissa maaliskuussa 2019. Osaksi kunnan suunnitelmallista toimintaa se hyväksyttiin osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa kunnanvaltuuston kokouksessa 25.3.2019. Poissaolomallissa on määritelty tuntimääräiset poissaolojen kynnysarvot, miten toimitaan ja kuka puuttuu missäkin vaiheessa. Opettajat ovat olennaisessa roolissa merkiten poissaoloja Wilma-järjestelmään ja seuraten niitä. Teoreettinen viitekehys ja tietoperusta rakentuvat koulupoissaolojen ja koulukieltäytymisen syihin ja seurauksiin. Ilmiö on haastava, ja koskee lapsen lisäksi myös hänen lähipiiriään.
Opinnäytetyön tutkimuksellisen osion tavoite oli arvioida opettajien ja rehtoreiden käyttäjäkokemuksia poissaolomallista. Kysely lähetettiin kaikille ala- ja yläkoulun opettajille ja rehtoreille, joita kyselyajankohtana oli noin 280 henkilöä. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä. Puolistrukturoidulla tutkimuksella saatiin opettajilta ja rehtoreilta tietoa ja tuntemuksia päätöksenteon tueksi kehitettäessä kunnan toimintaa. Saatuja tuloksia kuvaillaan sanoin ja havainnollistetaan kuvioin. Vastaajat olivat tyytyväisiä yhtenäiseen poissaoloihin puuttumisen malliin. Mitä tutumpi malli on, niin sitä herkemmin sitä käytetään. Vastaajista noin 25% koki, että he eivät saa mallista apua käytännön työhön, tai siitä ei ole juurikaan apua käynnistettäessä yhteistyötä koulun ja kodin välillä. Tulkitsen tätä niin, että konkreettisia keinoja opettajan työskentelyn avuksi kaivataan.
Vastausten analysointi perustuu välittömien havaintojen tekemiseen, kohteesta saadun kokemuksen pohdintaan ja reflektointiin. Yhtenä kyselyn tavoitteena oli vakiinnuttaa poissaolomalli osaksi perustoimintoja tuoden sitä tunnetuksi myös tämän kyselyn avulla.