Konenäköteknologian käyttö ja sovellettavuus psykiatrisessa sairaalassa
Soini, Matti (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111120909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111120909
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on konenäköön ja tekoälyyn perustuvan tunnistusteknologian käyttö ja sovellettavuus psykiatrisessa sairaalassa. Konenäön ja tekoälyn tunnistusteknologialla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä pääsääntöisesti kameran avulla tapahtuvan liikkeen lukuteknologian käyttöä. Kamera ei siis varsinaisesti tallenna mitään kuvaa, vaan lukee sille määriteltyjen objektien liikkeitä tilassa, joista se lähettää datan ohjelmistolle (tekoälylle), joka taas tekee määrätyt toimenpiteet kyseisen datan perusteella. Esimerkkinä jos potilashuoneessa on kyseinen valvonta käytössä ja huoneeseen on asetettu ohjelmistossa syömishäiriöiselle potilaalle liikuntarajoite, antaa se hoitajille järjestelmään hälytyksen, mikäli potilas ryhtyy harrastamaan liikuntaa huoneessaan tekemään.
Tunnistusteknologiaa ei vielä ole ainakaan Suomessa psykiatrisella käytössä ja somaattisella puolellakin hyvin vähän. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli siis kartoittaa lähinnä konenäkö tunnistusteknologian käyttöä ja sovellettavuutta psykiatrisella puolella. Tutkittiin myös, onko muista laitteiston osista psykiatrisella valvonnassa hyötyä, kuten esimerkiksi mikrofonista, jolla voitaisiin yhdistää kuvan ja äänen data, vaikka uhkaavan, riehuvan tai itsetuhoisen potilaan tapauksessa.
Opinnäytetyössä on ensin selvitetty yleisesti, millaisia potilaita psykiatriselta on, jotta tiedetään millaisia asioita, konenäöltä voitaisiin tarvita. Alustava teoria tutkimus on suoritettu ja jaoteltu VSSHP:n psykiatrian toimialan vastuualueittain, mutta toimii yleisesti kaikissa psykiatrisissa sairaaloissa.
Toisena teoriapohjana on haastateltu psykiatrian työntekijöitä. Haastatteluista on saatu tarkempaa tietoa konenäön käyttökohteista, joko vastuualueittain, eli potilaiden ja henkilökunnan tarpeiden mukaan, tai huonekohtaisten tarpeiden mukaan, kuten esimerkiksi eristyshuoneet tai avohoidon vastaanotot, joita löytyy yleisesti monelta eri osastolta ja vastuualueelta.
Näiden jälkeen molemmista teoriaosista on tehty yhteenveto vastuualueittain ja tiloittain. Vastuualueelta tehdyt yhteenvedot koskevat siis tiettyä vastuualuetta ja sille tyypillisiä käyttökohteita ja tarkoituksia tunnistusteknologialle. Tiloittain tehdyt yhteenvedot koskevat taas tiettyjä tiloja esimerkkinä eristyshuoneet ja avohoidon vastaanottohuoneet. The goal of this thesis is to study the usage and suitability of machine vision technology in psychiatric hospital environment. The machine vision camera does not record any kind of video, but sends the data to an AI system, which reads the data from the camera and then performs necessary procedures depending on the data received. For example, if the camera is in a patient’s room and the patient, has an eating disorder, the system may be set to make a notification to staff if the patient starts performing, forced exercises, which is common for patients with eating disorders.
Machine vision technology is not yet being used in Finland at psychiatric care and very little in somatic hospitals also. The main goal of this thesis is to study the usage and suitability of machine vision in psychiatric care and if there is any use for other combined technology with the machine vision, like microphones for example in the case of an aggressive or a self-destructive patient.
In the theory part of the thesis I have first studied generally what kind of patients there are and what kind of symptoms they have in psychiatric care to know what kind of requirements there might be for the machine vision system. The research of the theory has been divided by the responsibility areas in VSSHP (South-Western Finland Hospital District) psychiatry but applies in any other psychiatric hospital.
In the practical part of the thesis I have interviewed 16 nurses working in psychiatric hospital which provided more accurate information on the usage and suitability of machine vision in psychiatric hospital. The most discussed usage subjects of machine vision were the monitoring of eating disorder patients, aggressive patients, suicidal and self-destructive patients. One more discussed topic was also the monitoring of patient trying to escape through various ways.
Tunnistusteknologiaa ei vielä ole ainakaan Suomessa psykiatrisella käytössä ja somaattisella puolellakin hyvin vähän. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli siis kartoittaa lähinnä konenäkö tunnistusteknologian käyttöä ja sovellettavuutta psykiatrisella puolella. Tutkittiin myös, onko muista laitteiston osista psykiatrisella valvonnassa hyötyä, kuten esimerkiksi mikrofonista, jolla voitaisiin yhdistää kuvan ja äänen data, vaikka uhkaavan, riehuvan tai itsetuhoisen potilaan tapauksessa.
Opinnäytetyössä on ensin selvitetty yleisesti, millaisia potilaita psykiatriselta on, jotta tiedetään millaisia asioita, konenäöltä voitaisiin tarvita. Alustava teoria tutkimus on suoritettu ja jaoteltu VSSHP:n psykiatrian toimialan vastuualueittain, mutta toimii yleisesti kaikissa psykiatrisissa sairaaloissa.
Toisena teoriapohjana on haastateltu psykiatrian työntekijöitä. Haastatteluista on saatu tarkempaa tietoa konenäön käyttökohteista, joko vastuualueittain, eli potilaiden ja henkilökunnan tarpeiden mukaan, tai huonekohtaisten tarpeiden mukaan, kuten esimerkiksi eristyshuoneet tai avohoidon vastaanotot, joita löytyy yleisesti monelta eri osastolta ja vastuualueelta.
Näiden jälkeen molemmista teoriaosista on tehty yhteenveto vastuualueittain ja tiloittain. Vastuualueelta tehdyt yhteenvedot koskevat siis tiettyä vastuualuetta ja sille tyypillisiä käyttökohteita ja tarkoituksia tunnistusteknologialle. Tiloittain tehdyt yhteenvedot koskevat taas tiettyjä tiloja esimerkkinä eristyshuoneet ja avohoidon vastaanottohuoneet.
Machine vision technology is not yet being used in Finland at psychiatric care and very little in somatic hospitals also. The main goal of this thesis is to study the usage and suitability of machine vision in psychiatric care and if there is any use for other combined technology with the machine vision, like microphones for example in the case of an aggressive or a self-destructive patient.
In the theory part of the thesis I have first studied generally what kind of patients there are and what kind of symptoms they have in psychiatric care to know what kind of requirements there might be for the machine vision system. The research of the theory has been divided by the responsibility areas in VSSHP (South-Western Finland Hospital District) psychiatry but applies in any other psychiatric hospital.
In the practical part of the thesis I have interviewed 16 nurses working in psychiatric hospital which provided more accurate information on the usage and suitability of machine vision in psychiatric hospital. The most discussed usage subjects of machine vision were the monitoring of eating disorder patients, aggressive patients, suicidal and self-destructive patients. One more discussed topic was also the monitoring of patient trying to escape through various ways.