Hätäkeskuslaitoksen ammatinhallinnan ohjausmalli
Kivi, Johanna (2019)
Kivi, Johanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110620731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110620731
Tiivistelmä
Hätäkeskuslaitoksen ammatinhallinnan ohjausmallilla pyritään järjestelmälliseen ammatinhallinnan analyysiin ja prosessien yhdenmukaistamiseen kaikissa hätäkeskuksissa tukemalla hätäkeskuspäivystäjän oppimis- ja työprosesseja sekä auttamalla itsearvioinnissa ja työtapojen kertaamisessa. Ammatinhallinnan ohjaajina Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen työn osalta toimivat ylipäivystäjät, vuoromestarit sekä asiantuntijat. Heidän kaikkien toimenkuvaansa kuuluu ammatinhallinnan ohjausta päivittäisellä tasolla, vaikkakin heidän tehtävänsä ja vastuualueensa ovat erilaisia eri toimenkuvissa.
Tämän työn tavoitteena oli ymmärtää kokonaisvaltaisesti Hätäkeskuslaitoksen ammatinhallinnan ohjausmallin toteuttamista ja sen toimivuutta käytännössä. Tätä tarkasteltiin Hätäkeskuslaitoksen ylipäivystäjien, vuoromestarien ja asiantuntijoiden toiminnan kautta. Työn tarkoitus oli luonteeltaan kartoittava eli siinä pyrittiin löytämään uusia näkökulmia ja ilmiöitä sekä tutkimaan niitä. Työllä pyrittiin antamaan organisaatiolle tehtyyn tutkimukseen, teoriaan ja aiempiin tutkimuksiin pohjautuvia kehitysehdotuksia, joita organisaatio voi hyödyntää omassa ohjeistuksessaan henkilöstölleen.
Tietoperustassa perehdyttiin Hätäkeskuslaitoksen määrittelemään ammatinhallinnan ohjausmalliin, valmentavaan johtajuuteen ja sen taustateoriaan coachingiin sekä työnohjauksen ohjausteoriaan. Myös valmentavaa palautteen antamista tarkasteltiin. Lisäksi perehdyttiin osaamisen ja ammatinhallinnan määritelmiin sekä osaamisen kehittämiseen osana laajempaa osaamisen johtamisen kokonaisuutta. Työssä käytettiin hyödyksi alan kirjallisuutta ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin sekä yksilö- että kahden hengen ryhmähaastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin kaksitoista Hätäkeskuslaitoksen ylipäivystäjän, vuoromestarin ja asiantuntijan tehtävissä työskentelevää ammatinhallinnan ohjauksen ammattilaista. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisena otantana valtakunnallisesti kaikista Suomen kuudesta hätäkeskuksesta. Sanatarkasti litteroitu haastatteluaineisto teemoiteltiin ja sen jälkeen analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että haastateltavat pitivät tärkeinä ammatinhallinnan ohjauksen valmentavaa työotetta, työntekijän oppimaan auttamista ja ohjaamista esimiehen tai asiantuntijan toimiessa valmentajan roolissa. Havaintojen ja niihin puuttumisen reaaliaikaisuus, yksilölähtöisyys, yhdessä tekeminen ja keskustelevuus ovat tärkeitä toimintamalleja ammatinhallinnan ohjausmallin toteuttamisessa. Puutteita ammatinhallinnan ohjausmallin toimivuudessa koettiin olevan prosessien etenemisen, asenneympäristön ja konkreettisten puuttumiskynnysten määrittelyssä. Kehittämistarpeita esitettiin hätäkeskusten päälliköiden sitouttamiseen, yhteistyöhön, esimiesten omaan osaamiseen ja oman toiminnan reflektiokyvykkyyteen liittyen.
Tämän työn tavoitteena oli ymmärtää kokonaisvaltaisesti Hätäkeskuslaitoksen ammatinhallinnan ohjausmallin toteuttamista ja sen toimivuutta käytännössä. Tätä tarkasteltiin Hätäkeskuslaitoksen ylipäivystäjien, vuoromestarien ja asiantuntijoiden toiminnan kautta. Työn tarkoitus oli luonteeltaan kartoittava eli siinä pyrittiin löytämään uusia näkökulmia ja ilmiöitä sekä tutkimaan niitä. Työllä pyrittiin antamaan organisaatiolle tehtyyn tutkimukseen, teoriaan ja aiempiin tutkimuksiin pohjautuvia kehitysehdotuksia, joita organisaatio voi hyödyntää omassa ohjeistuksessaan henkilöstölleen.
Tietoperustassa perehdyttiin Hätäkeskuslaitoksen määrittelemään ammatinhallinnan ohjausmalliin, valmentavaan johtajuuteen ja sen taustateoriaan coachingiin sekä työnohjauksen ohjausteoriaan. Myös valmentavaa palautteen antamista tarkasteltiin. Lisäksi perehdyttiin osaamisen ja ammatinhallinnan määritelmiin sekä osaamisen kehittämiseen osana laajempaa osaamisen johtamisen kokonaisuutta. Työssä käytettiin hyödyksi alan kirjallisuutta ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin sekä yksilö- että kahden hengen ryhmähaastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin kaksitoista Hätäkeskuslaitoksen ylipäivystäjän, vuoromestarin ja asiantuntijan tehtävissä työskentelevää ammatinhallinnan ohjauksen ammattilaista. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisena otantana valtakunnallisesti kaikista Suomen kuudesta hätäkeskuksesta. Sanatarkasti litteroitu haastatteluaineisto teemoiteltiin ja sen jälkeen analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että haastateltavat pitivät tärkeinä ammatinhallinnan ohjauksen valmentavaa työotetta, työntekijän oppimaan auttamista ja ohjaamista esimiehen tai asiantuntijan toimiessa valmentajan roolissa. Havaintojen ja niihin puuttumisen reaaliaikaisuus, yksilölähtöisyys, yhdessä tekeminen ja keskustelevuus ovat tärkeitä toimintamalleja ammatinhallinnan ohjausmallin toteuttamisessa. Puutteita ammatinhallinnan ohjausmallin toimivuudessa koettiin olevan prosessien etenemisen, asenneympäristön ja konkreettisten puuttumiskynnysten määrittelyssä. Kehittämistarpeita esitettiin hätäkeskusten päälliköiden sitouttamiseen, yhteistyöhön, esimiesten omaan osaamiseen ja oman toiminnan reflektiokyvykkyyteen liittyen.