Ruoka-aineallergisen lapsen hoitosuositusten tarkastelu : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Lehtinen, Johanna; Watia, Taru; WATIA, TARU (2019)
Lehtinen, Johanna
Watia, Taru
WATIA, TARU
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019103120497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019103120497
Tiivistelmä
Lasten ruoka-aineallergiat ovat lisääntyneet paljon viime vuosien aikana. Myös ruoka-aineallergian hoito kehittyy ja uusia tutkimuksia aiheesta tehdään jatkuvasti. Suomessa ruoka-aineallergian hoitoa ohjaavat Käypä hoito -suositukset.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, miten lasten ruoka-aineallergian Käypä hoito -suositukset ovat muuttuneet vuosien 2004–2019 välillä ja miten lasten ruoka-aineallergian Käypä hoito -suositukset ovat yhteneväisiä Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 lasten ruoka-aineallergian hoitoon liittyvien muutosten kanssa. Työn toimeksiantajana toimi Allergialapset ry.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku tehtiin käyttäen Medicin ja Terveysportin tietokantoja. Molempiin tutkimuskysymyksiin tehtiin omat tiedonhaut ja sisällönanalyysit. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 9 aineistoa. Työn teoreettisessa osassa käsiteltiin lasten ruoka-aineallergian yleisyyttä, oireita ja diagnostiikkaa.
Vuoden 2004 lasten ruoka-aineallergian hoidon Käypä hoito -suositukset ovat muuttuneet vuoden 2019 suosituksiin monelta osin. Isoimmat muutokset koskivat välttämisruokavaliota ja ruoka-ainesiedätystä. Välttämisruokavaliota suositellaan nykyään käytettävän hoitomuotona vain vakavaoireiselle lapselle, kun sitä ennen suositeltiin myös lievempioireisille lapsille. Ruoka-ainesiedätys mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 suosituksissa mahdollisena hoitomuotona. Ruoka-ainesiedätystä ei voida kuitenkaan tänä päivänä pitää Käypä hoitona, sillä se vaatii paljon lisätutkimuksia muun muassa sen pitkäaikaisesta hyödystä.
Vuonna 2008 julkaistun Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tarkoituksena oli pienentää allergian aiheuttamia haittoja ja kustannuksia sekä parantaa väestön sietokykyä ja vähentää allergeenien tarpeetonta välttämistä. Kansallisen Allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteina lasten ruoka-aineallergiaan liittyen oli allergiaruokavalioiden vähentäminen, diagnostiikan laadun parantaminen sekä sietokyvyn nosto. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luotiin uusia suosituksia, joita vertasimme lasten ruoka-aineallergian Käypä hoito -suosituksiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, miten lasten ruoka-aineallergian Käypä hoito -suositukset ovat muuttuneet vuosien 2004–2019 välillä ja miten lasten ruoka-aineallergian Käypä hoito -suositukset ovat yhteneväisiä Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 lasten ruoka-aineallergian hoitoon liittyvien muutosten kanssa. Työn toimeksiantajana toimi Allergialapset ry.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku tehtiin käyttäen Medicin ja Terveysportin tietokantoja. Molempiin tutkimuskysymyksiin tehtiin omat tiedonhaut ja sisällönanalyysit. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 9 aineistoa. Työn teoreettisessa osassa käsiteltiin lasten ruoka-aineallergian yleisyyttä, oireita ja diagnostiikkaa.
Vuoden 2004 lasten ruoka-aineallergian hoidon Käypä hoito -suositukset ovat muuttuneet vuoden 2019 suosituksiin monelta osin. Isoimmat muutokset koskivat välttämisruokavaliota ja ruoka-ainesiedätystä. Välttämisruokavaliota suositellaan nykyään käytettävän hoitomuotona vain vakavaoireiselle lapselle, kun sitä ennen suositeltiin myös lievempioireisille lapsille. Ruoka-ainesiedätys mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 suosituksissa mahdollisena hoitomuotona. Ruoka-ainesiedätystä ei voida kuitenkaan tänä päivänä pitää Käypä hoitona, sillä se vaatii paljon lisätutkimuksia muun muassa sen pitkäaikaisesta hyödystä.
Vuonna 2008 julkaistun Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tarkoituksena oli pienentää allergian aiheuttamia haittoja ja kustannuksia sekä parantaa väestön sietokykyä ja vähentää allergeenien tarpeetonta välttämistä. Kansallisen Allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteina lasten ruoka-aineallergiaan liittyen oli allergiaruokavalioiden vähentäminen, diagnostiikan laadun parantaminen sekä sietokyvyn nosto. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luotiin uusia suosituksia, joita vertasimme lasten ruoka-aineallergian Käypä hoito -suosituksiin.