" Mun oma tiimi" : työpajanuoren terveyspalvelut
Ruotonen, Päivi (2019)
Ruotonen, Päivi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102620256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102620256
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tutkimuksen kohteena oli Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden työpajatoiminnassa olevien työpajanuorten terveyspalvelut. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää millainen terveydenhuollon ammattilaisista koostuva kokonaisuus edistäisi työkokeilussa olevan työpajanuoren terveyttä, hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää millainen olisi työkokeilussa olevan työpajanuoren räätälöity työterveyshuolto sekä hahmottaa terveydenhuollon moniammatillisen yhteistyön merkitys työkokeilussa olevan työpajanuoren työ- ja toimintakyvyn tukemisessa.
Tavoitteenani oli tarkastella käsiteltävää ilmiötä useasta eri näkökulmasta sekä saada niin nuorten kuin asiantuntijoiden näkemys siitä, miten työpajanuorten palvelu terveydenhuollon näkökulmasta tulisi rakentaa työpajanuoren terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Haastattelin nuoret ja ammattilaiset omina ryhminään stimuloivalla haastattelumenetelmällä teemahaastatteluna. Tutkimukseni oli laadullinen.
Tutkimustuloksissa oli nähtävissä, että terveydenhuollon palveluissa on paljon haasteita erityisesti avun saamisessa psyykkisiin oireisiin. Ilman tukihenkilön tai läheisen apua, nuori jää ilman hoitoa. Terveydenhuollon palvelut koettiin hajanaisina ja tuki lyhytaikaisena. Terveydenhuollon palveluissa esiintyi niin sanottua luukuttamista. Nuoret kokivat etteivät he tule kuulluksi terveydenhuollon palveluissa. Myös moniammatillisessa työskentelyssä oli haasteita, jotka vaikuttavat toimivan yhteistyön syntymiseen. Muissa tutkimustuloksissa korostui monipuolisten terveydenhuollon chat-palveluiden puute. Nuoret kokivat työpajan hyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisenä tukijana.
Johtopäätöksenä voi todeta, että työpajanuorten terveydenhuollon omalle palvelulle olisi tarvetta. Moniammatillista työotetta tulee kehittää entisestään. Lisäksi nettiauttamispalveluita tulisi kehittää. Myös terveydenhuollon ammattilaisen taitoa kohdata nuori pitäisi vahvistaa koulutuksen avulla.
Jatkotutkimusta tarvittaisiin työpajanuorten terveydestä ja hyvinvoinnista kohdennetusti ja valtakunnallisesti. Tutkittu tieto auttaisi kohdentamaan olemassa olevia resursseja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn nykyistä paremmin. Tutkimustieto voisi toimia myös koulutusmateriaalina terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi nuorten kokemusta psykiatrisista palveluista tulisi tutkia, jotta nuoria pystyttäisiin tukemaan ja auttamaan oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään.
Tavoitteenani oli tarkastella käsiteltävää ilmiötä useasta eri näkökulmasta sekä saada niin nuorten kuin asiantuntijoiden näkemys siitä, miten työpajanuorten palvelu terveydenhuollon näkökulmasta tulisi rakentaa työpajanuoren terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Haastattelin nuoret ja ammattilaiset omina ryhminään stimuloivalla haastattelumenetelmällä teemahaastatteluna. Tutkimukseni oli laadullinen.
Tutkimustuloksissa oli nähtävissä, että terveydenhuollon palveluissa on paljon haasteita erityisesti avun saamisessa psyykkisiin oireisiin. Ilman tukihenkilön tai läheisen apua, nuori jää ilman hoitoa. Terveydenhuollon palvelut koettiin hajanaisina ja tuki lyhytaikaisena. Terveydenhuollon palveluissa esiintyi niin sanottua luukuttamista. Nuoret kokivat etteivät he tule kuulluksi terveydenhuollon palveluissa. Myös moniammatillisessa työskentelyssä oli haasteita, jotka vaikuttavat toimivan yhteistyön syntymiseen. Muissa tutkimustuloksissa korostui monipuolisten terveydenhuollon chat-palveluiden puute. Nuoret kokivat työpajan hyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisenä tukijana.
Johtopäätöksenä voi todeta, että työpajanuorten terveydenhuollon omalle palvelulle olisi tarvetta. Moniammatillista työotetta tulee kehittää entisestään. Lisäksi nettiauttamispalveluita tulisi kehittää. Myös terveydenhuollon ammattilaisen taitoa kohdata nuori pitäisi vahvistaa koulutuksen avulla.
Jatkotutkimusta tarvittaisiin työpajanuorten terveydestä ja hyvinvoinnista kohdennetusti ja valtakunnallisesti. Tutkittu tieto auttaisi kohdentamaan olemassa olevia resursseja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn nykyistä paremmin. Tutkimustieto voisi toimia myös koulutusmateriaalina terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi nuorten kokemusta psykiatrisista palveluista tulisi tutkia, jotta nuoria pystyttäisiin tukemaan ja auttamaan oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään.