Automaation vaikutukset taloushallinnon asiantuntijan kompetenssivaatimuksiin: Koneoppimisen hyödyntäminen osana taloushallinnon prosesseja
Langinkoski, Heidi (2019)
Langinkoski, Heidi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101619997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101619997
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten automaation yleistyminen taloushallinnon alalla vaikuttaa taloushallinnon asiantuntijoiden kompetenssivaatimuksiin. Teoriaosuudessa käsiteltiin taloushallinnon alan ja asiantuntijan roolin yleistä muutosta digitaalisuuden ja automaation yleistyessä sekä tekoälyn ja koneoppimisen tuomia mahdollisuuksia taloushallinnon alalla. Tavoitteena oli tunnistaa, miten automaation yleistyminen on taloushallinnon asiantuntijan roolia muuttanut, ja löytää työnantajien arvostamat kompetenssit henkilöstön koulutustarpeiden tunnistamiseksi ja uusien työntekijöiden rekrytointien tueksi.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluiden ja työpaikkailmoitusten avulla. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmin rinnakkain kirjallisten työpaikkailmoitusten kanssa. Haastatteluista ja ilmoituksista poimittiin ja pelkistettiin taloushallinnon asiantuntijoiden kompetenssivaatimukset, ja ne luokiteltiin. Työn tulokset ja päätelmät esitettiin näiden luokittelujen avulla. Haastatteluaineistoa käytettiin lisäksi analyysissa taloushallinnon alan ja asiantuntijan roolin muutoksessa.
Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että taloushallinnon asiantuntijan rooli on muuttumassa ja odotukset kasvavat sekä asiakkailla että työnantajilla. Järjestelmien kehitys ja korkeampi automaatioastetavoite näkyivät teknisen osaamisen arvostamisena ja automaatio-, järjestelmä- sekä käyttöönottokokemuksen korostamisena. Taloushallinnon substanssiosaaminen oli edelleen perusvaatimus ja vahvasti esillä haastatteluissa sekä työpaikkailmoituksissa. Lisäksi asiakaspalvelun osuutta sekä hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja korostettiin. Tekoälyä tai koneoppimista ei vielä kuitenkaan ollut hyödynnetty niin laajasti päivittäisessä työssä kuin teoreettisen viitekehyksen perusteella olisi voinut odottaa. The aim of the thesis was to examine how the generalization of automation in the field of finance and accounting affects the competence requirements of accounting specialists. The theoretical part deals with the general finance and accounting field and the change of accountants’ role as digitalization and automation are becoming more common as well as the opportunities offered by artificial intelligence and machine learning in the financial management sector. The aim was to determine which competence requirements for accounting specialists were highly valued by the employers in order to support current employees’ training plans and the recruitment of new employees.
The thesis was implemented as a qualitative case study by conducting theme interviews and studying job advertisements. The interviews were transcribed, and both the interviews and written job advertisements were analysed by means of content analysis. The accountant competence requirements were picked and simplified, and they were categorized. The results and conclusions were presented based on these categories. The interview data was also utilized in analysing the finance and accounting business and the changing role of accountants.
According to the results, accountants’ role is changing, and expectations towards accountants are growing both from the clients and employers’ side. System development and a higher degree of automation were seen in the appreciation of technical expertise and in the emphasis on automation, systems and implementation experience. The expertise of finance and accounting was still a fundament and strongly required based on the interviews and job advertisements.
In addition, the role of customer service and good communication skills were emphasized. However, artificial intelligence or machine learning had not yet been utilized in day-to-day work as one would expect based on the theoretical framework.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluiden ja työpaikkailmoitusten avulla. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmin rinnakkain kirjallisten työpaikkailmoitusten kanssa. Haastatteluista ja ilmoituksista poimittiin ja pelkistettiin taloushallinnon asiantuntijoiden kompetenssivaatimukset, ja ne luokiteltiin. Työn tulokset ja päätelmät esitettiin näiden luokittelujen avulla. Haastatteluaineistoa käytettiin lisäksi analyysissa taloushallinnon alan ja asiantuntijan roolin muutoksessa.
Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että taloushallinnon asiantuntijan rooli on muuttumassa ja odotukset kasvavat sekä asiakkailla että työnantajilla. Järjestelmien kehitys ja korkeampi automaatioastetavoite näkyivät teknisen osaamisen arvostamisena ja automaatio-, järjestelmä- sekä käyttöönottokokemuksen korostamisena. Taloushallinnon substanssiosaaminen oli edelleen perusvaatimus ja vahvasti esillä haastatteluissa sekä työpaikkailmoituksissa. Lisäksi asiakaspalvelun osuutta sekä hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja korostettiin. Tekoälyä tai koneoppimista ei vielä kuitenkaan ollut hyödynnetty niin laajasti päivittäisessä työssä kuin teoreettisen viitekehyksen perusteella olisi voinut odottaa.
The thesis was implemented as a qualitative case study by conducting theme interviews and studying job advertisements. The interviews were transcribed, and both the interviews and written job advertisements were analysed by means of content analysis. The accountant competence requirements were picked and simplified, and they were categorized. The results and conclusions were presented based on these categories. The interview data was also utilized in analysing the finance and accounting business and the changing role of accountants.
According to the results, accountants’ role is changing, and expectations towards accountants are growing both from the clients and employers’ side. System development and a higher degree of automation were seen in the appreciation of technical expertise and in the emphasis on automation, systems and implementation experience. The expertise of finance and accounting was still a fundament and strongly required based on the interviews and job advertisements.
In addition, the role of customer service and good communication skills were emphasized. However, artificial intelligence or machine learning had not yet been utilized in day-to-day work as one would expect based on the theoretical framework.