Muistisairaudesta johtuvan aggressiivisuuden kohtaaminen ja vaikutukset hoitajaan
Reinman, Jutta (2019)
Reinman, Jutta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101019807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101019807
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaista aggressiivista
käytöstä muistisairailla esiintyy ja millaisissa tilanteissa ne aiheutuvat.
Selvitettävänä oli myös, millaisia tuntemuksia aggressiivinen käytös hoitajille
aiheuttaa ja uskaltavatko hoitajat puhua tuntemuksistaan ääneen. Tarkoituksena
oli myös saada tietoa, millaista tukea hoitajat kaipaavat – ja millaista tukea he
ovat jo saaneet. Tavoitteena oli tuottaa tietoa muistisairaan aggressiivisen
käytöksen ilmenemisestä ja vaikutuksista hoitajiin sekä kartoittaa mahdollisia tuen
tarpeita sekä keinoja tuen antamiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muistisairauksien esiintyvyyttä ja
yleisyyttä sekä diagnostiikkaa, oireita ja hoitoa. Työssä tuodaan esille myös
muutamia muistisairauden muotoja, kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti sekä
tarkennetaan dementian käsite. Teoriatiedossa perehdytään muistisairauksiin
liittyviin käytösoireisiin, joihin tutkimuksen aihealueena oleva aggressiivisuus
vahvasti liittyy. Lopussa käsitellään vielä hoitohenkilökunnan tarvitseman tuen
teoriapohjaa liittyen aggressiivisen muistisairaan hoitamiseen.
Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat erään Vaasan palveluasumisen yksikön
hoitajat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin
kvalitatiivisella kyselylomakkeella, jonka tuloksia analysoidessa käytettiin apuna
induktiivista sisällönanalyysiä sekä osittain myös SPSS-tilasto-ohjelmaa sen
selkeiden taulukoiden vuoksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 hoitajaa.
Tutkimustulosten mukaan jokainen yksikön hoitajista oli kokenut aggressiivista
käyttäytymistä muistisairaan toimesta. Yleisimmäksi aggressiivisuuden muodoksi
todettiin huitominen ja kiinni tarttuminen. Aggressiivisuutta kerrottiin esiintyvän
eniten jokapäiväisissä toiminnoissa, peseytymisessä ja pukeutumisessa,
asukkaaseen kohdistuvassa toimenpiteessä sekä rajoituksessa. Hoitajien
yleisimmät reaktiot aggressiivisen tilanteen yllättäessä olivat ärsyyntyminen sekä
turhautuminen. Hoitajat kokivat saaneensa tukea aggressiivisen muistisairaan
kohtaamiseen pääasiassa työkavereiltaan. Lähes yksimielisesti kuitenkin toivottiin
nykyistä enemmän tukea.
käytöstä muistisairailla esiintyy ja millaisissa tilanteissa ne aiheutuvat.
Selvitettävänä oli myös, millaisia tuntemuksia aggressiivinen käytös hoitajille
aiheuttaa ja uskaltavatko hoitajat puhua tuntemuksistaan ääneen. Tarkoituksena
oli myös saada tietoa, millaista tukea hoitajat kaipaavat – ja millaista tukea he
ovat jo saaneet. Tavoitteena oli tuottaa tietoa muistisairaan aggressiivisen
käytöksen ilmenemisestä ja vaikutuksista hoitajiin sekä kartoittaa mahdollisia tuen
tarpeita sekä keinoja tuen antamiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muistisairauksien esiintyvyyttä ja
yleisyyttä sekä diagnostiikkaa, oireita ja hoitoa. Työssä tuodaan esille myös
muutamia muistisairauden muotoja, kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti sekä
tarkennetaan dementian käsite. Teoriatiedossa perehdytään muistisairauksiin
liittyviin käytösoireisiin, joihin tutkimuksen aihealueena oleva aggressiivisuus
vahvasti liittyy. Lopussa käsitellään vielä hoitohenkilökunnan tarvitseman tuen
teoriapohjaa liittyen aggressiivisen muistisairaan hoitamiseen.
Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat erään Vaasan palveluasumisen yksikön
hoitajat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin
kvalitatiivisella kyselylomakkeella, jonka tuloksia analysoidessa käytettiin apuna
induktiivista sisällönanalyysiä sekä osittain myös SPSS-tilasto-ohjelmaa sen
selkeiden taulukoiden vuoksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 hoitajaa.
Tutkimustulosten mukaan jokainen yksikön hoitajista oli kokenut aggressiivista
käyttäytymistä muistisairaan toimesta. Yleisimmäksi aggressiivisuuden muodoksi
todettiin huitominen ja kiinni tarttuminen. Aggressiivisuutta kerrottiin esiintyvän
eniten jokapäiväisissä toiminnoissa, peseytymisessä ja pukeutumisessa,
asukkaaseen kohdistuvassa toimenpiteessä sekä rajoituksessa. Hoitajien
yleisimmät reaktiot aggressiivisen tilanteen yllättäessä olivat ärsyyntyminen sekä
turhautuminen. Hoitajat kokivat saaneensa tukea aggressiivisen muistisairaan
kohtaamiseen pääasiassa työkavereiltaan. Lähes yksimielisesti kuitenkin toivottiin
nykyistä enemmän tukea.