EDTA:n kvalitatiivinen määritys lasikapillaarista
Ventä, Maria (2019)
Ventä, Maria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919790
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehittää EDTA:n kvalitatiivinen määritysmenetelmä näytteenottimen 10 µl:n lasikapillaarille. Näytteenottimissa käytetään antikoagulantti-aineena Etyleenidiamiinitetraetikkahappoa, EDTA:ta, joka veren hyytymisen eston lisäksi nopeuttaa näytteenottoa kapillaariin ja pidentää lasin käyttöikää. Optimitilanteessa EDTA näkyy selkeästi lasikapillaarissa kiteytyneenä koko kapillaarin pituudelle levittäytyneenä. Tätä ei pysty arvioimaan mikroskoopilla, jos EDTA näyttää täysin läpinäkyvän kirkkaalta. Kapillaari täyttyy selkeästi hitaammin, jos EDTA-pinnoitteessa on suuria aukkoja tai sitä ei ole lainkaan kapillaarissa. Näytteenottimien laatu tarkastetaan sisääntulotarkastuksessa muun muassa testaamalla kapillaarin täyttyminen, ja jos tässä havaitaan ongelmia, voi syy olla EDTA-pinnoitteessa. Tällöin voitaisiin ottaa käyttöön tässä opinnäytetyössä kehitetty määritysmenetelmä, jolla EDTA-pinnoite saataisiin näkyville. Opinnäytetyö tehtiin IVD (in vitro diagnostics) -alan yritykselle keväällä 2019.
Menetelmää kehittäessä oli tärkeää, että kirkas EDTA saadaan näkyville niin, että se pysyy paikoillaan kapillaarissa. Näin EDTA-pinnoitteessa olevat mahdolliset aukot pystytään näkemään. Menetelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja helposti perehdytettävissä. EDTA yritettiin saada ensin esille rasittamalla sitä fysikaalisesti kuumassa ja kylmässä. Pian siirryttiin kemiallisiin menetelmiin hyödyntämällä EDTA-titrauksen teoriaa. Tavoitteena oli löytää liuottimen ja metalliyhdisteen yhdistelmä, joka ei liuota EDTA:ta kapillaarista. Liuottimeen liukenevan metalliyhdisteen metalliosan tulisi myös tarttua EDTA:han. Sopivan liuottimen ja metalliyhdistelmän löydyttyä tarkennettiin parhaiten toimiva pitoisuus, vaikutusaika ja liuottimen poistomenetelmä.
Parhaaksi liuottimeksi ja metalliyhdistelmäksi valikoitui metanoli ja kalsiumkloridi. Näiden yhdistelmällä EDTA ei liukene kapillaarin seinämistä ja EDTA tulee hyvin näkyville kalsiumin tarttuessa siihen kiinni. EDTA:n liukenemista oli kuitenkin havaittavissa liian korkealla kalsiumkloridi -pitoisuudella ja jos liuosta seisotti liian kauan kapillaarissa ennen sen poistoa. EDTA liukeni vähiten, kun liuottimen poisti heti kapillaarista, ja EDTA tuli parhaiten näkyville, kun liuoskäsittely tehtiin kahteen kertaan, mutta vain jos käsittelyjen välissä kapillaarin annettiin kuivua vähintään viisi minuuttia. Testin tulokset ovat silmin nähtävissä, mutta tarvittaessa tulokset voidaan tarkistaa mikroskoopilla.
Menetelmää kehittäessä oli tärkeää, että kirkas EDTA saadaan näkyville niin, että se pysyy paikoillaan kapillaarissa. Näin EDTA-pinnoitteessa olevat mahdolliset aukot pystytään näkemään. Menetelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja helposti perehdytettävissä. EDTA yritettiin saada ensin esille rasittamalla sitä fysikaalisesti kuumassa ja kylmässä. Pian siirryttiin kemiallisiin menetelmiin hyödyntämällä EDTA-titrauksen teoriaa. Tavoitteena oli löytää liuottimen ja metalliyhdisteen yhdistelmä, joka ei liuota EDTA:ta kapillaarista. Liuottimeen liukenevan metalliyhdisteen metalliosan tulisi myös tarttua EDTA:han. Sopivan liuottimen ja metalliyhdistelmän löydyttyä tarkennettiin parhaiten toimiva pitoisuus, vaikutusaika ja liuottimen poistomenetelmä.
Parhaaksi liuottimeksi ja metalliyhdistelmäksi valikoitui metanoli ja kalsiumkloridi. Näiden yhdistelmällä EDTA ei liukene kapillaarin seinämistä ja EDTA tulee hyvin näkyville kalsiumin tarttuessa siihen kiinni. EDTA:n liukenemista oli kuitenkin havaittavissa liian korkealla kalsiumkloridi -pitoisuudella ja jos liuosta seisotti liian kauan kapillaarissa ennen sen poistoa. EDTA liukeni vähiten, kun liuottimen poisti heti kapillaarista, ja EDTA tuli parhaiten näkyville, kun liuoskäsittely tehtiin kahteen kertaan, mutta vain jos käsittelyjen välissä kapillaarin annettiin kuivua vähintään viisi minuuttia. Testin tulokset ovat silmin nähtävissä, mutta tarvittaessa tulokset voidaan tarkistaa mikroskoopilla.