Kirjallisuuskatsaus työnjakomalleista sisätautiosastolle
Ratilainen, Riikka; Marttinen, Henna (2019)
Ratilainen, Riikka
Marttinen, Henna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919777
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksen avulla työnjakomalleista ja kuinka työnjakomalleja voitaisiin käytännössä soveltaa hoitotyössä. Tarkoituksena oli löytää näyttöön perustuvaa tietoa työnjakomalleja koskevista tutkimuksista ja käytännön kokemuksista eri paikoissa käytössä olevista työnjakomalleista eräälle Etelä-Suomen sairaalan vuodeosastolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tilaajalle tietoa erilaisista hoitotyön työnjakomalleista, joista he voisivat valita itselleen sopivimman työnjakomallin osastolle.
Tietoperustassa perehdyttiin työnjakomalleina potilaskohtaiseen, tehtäväkeskeiseen, työpari- ja tiimityöskentelymalliin, modulaariseen sekä yksilövastuiseen hoitotyönmalliin. Syste-maattinen aineistonkeruu tapahtui EBSCO-, Cinahl- ja Medic –tietokannoista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset on koottu 8 eri tutkimuksesta, jotka ovat julkaistu 1993 - 2014. Ai-neisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulosten analysoinnissa käytettiin abstrahointia eli tulosten käsitteellistämistä.
Keskeisimpinä tuloksina opinnäytetyössä olivat, millaisia työnajako malleja on tällä hetkellä käytössä ja millaisissa ympäristöissä. Menetelmäosuudessa tiedonhaussa löydettiin tutkimustietoa yksilövastuisesta hoitotyöstä, omahoitajuudesta, tiimityö sekä työparityöskentelystä. Tutkimustulosten perusteella näitä eri työnajakomalleja käytetään terveyskeskuksissa, eri vastaanotoilla, vuodeosastoilla sekä kotisairaanhoidossa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin todeta, että eri hoitotyön toimintamalleja pidetään hyvänä pohjana hoitohenkilöstön toiminnan ohjaajina sekä voimavaroina. Hoitohenkilökunnan työntekijät olisivat valmiita kehittämään toimintamalleja hoitotyön laadun parantamiseksi. Hoitotyöntekijät kokivat laadun paranevan myös roolien selkiyttämisellä ja hoitotyöntekijöiden koulutukseen panostamisella.
Väitöstasoisia suomenkielisiä tutkimuksia aiheesta oli vähän. Tulevaisuudessa voisi olla hyvä kehittämisidea saada työnjakomalleista ajankohtaisempaa tietoa eri toimintaympäristöissä sekä kehittää hoitotyöstä vielä tehokkaampaa ihmisarvoa ja etiikkaa unohtamatta.
Tietoperustassa perehdyttiin työnjakomalleina potilaskohtaiseen, tehtäväkeskeiseen, työpari- ja tiimityöskentelymalliin, modulaariseen sekä yksilövastuiseen hoitotyönmalliin. Syste-maattinen aineistonkeruu tapahtui EBSCO-, Cinahl- ja Medic –tietokannoista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset on koottu 8 eri tutkimuksesta, jotka ovat julkaistu 1993 - 2014. Ai-neisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulosten analysoinnissa käytettiin abstrahointia eli tulosten käsitteellistämistä.
Keskeisimpinä tuloksina opinnäytetyössä olivat, millaisia työnajako malleja on tällä hetkellä käytössä ja millaisissa ympäristöissä. Menetelmäosuudessa tiedonhaussa löydettiin tutkimustietoa yksilövastuisesta hoitotyöstä, omahoitajuudesta, tiimityö sekä työparityöskentelystä. Tutkimustulosten perusteella näitä eri työnajakomalleja käytetään terveyskeskuksissa, eri vastaanotoilla, vuodeosastoilla sekä kotisairaanhoidossa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin todeta, että eri hoitotyön toimintamalleja pidetään hyvänä pohjana hoitohenkilöstön toiminnan ohjaajina sekä voimavaroina. Hoitohenkilökunnan työntekijät olisivat valmiita kehittämään toimintamalleja hoitotyön laadun parantamiseksi. Hoitotyöntekijät kokivat laadun paranevan myös roolien selkiyttämisellä ja hoitotyöntekijöiden koulutukseen panostamisella.
Väitöstasoisia suomenkielisiä tutkimuksia aiheesta oli vähän. Tulevaisuudessa voisi olla hyvä kehittämisidea saada työnjakomalleista ajankohtaisempaa tietoa eri toimintaympäristöissä sekä kehittää hoitotyöstä vielä tehokkaampaa ihmisarvoa ja etiikkaa unohtamatta.